Pääsykoekirjat

Oikeustieteellinen pääsykoekirjat 2021

Oikeustieteet.fi ei ole ilmoittanut vielä vuoden 2021 valintakoekirjallisuuden ilmestymisajankohtaa.

Vuonna 2020 oikeustieteellisen pääsykoekirjat julkaistiin 27.4.2020 klo 12.

Sähköiset pääsykoekirjat maksutta oikeustieteelliseen

Jo kolmatta vuotta putkeen, oikeustieteelliseen on mahdollista saada pääsykoekirjat sähköisenä maksutta. Ilmaisten kirjojen saaminen ei edellytä edes rekisteröintiä.

Sähköisten pääsykoekirjojen muistiinpanomahdollisuus

Sähköisiä valintakoekirjoja voi lukea Unicontent-sovelluksessa. Mikäli ostaa muistiinpanomahdollisuuden, muistiinpanot-popupin saa auki ylävalikon puhekuplasta.

Sähköisten pääsykoekirjojen käyttöliittymä vuonna 2019 oli todella onneton. Unicontent-sovelluksen tarjoama lukukokemus ei ollut erityisen hyvä oikeustieteelliseen valintakokeeseen vaadittavaan lukutapaan. Aineiston selaaminen sovelluksessa oli hidasta, sivunumeroista oli vaikea pysyä perillä eikä aineistoon pystynyt tekemään mitään merkintöjä.

Sovelluksen onneksi pystyi hylkäämään kopioimalla tekstin tekstinkäsittelyohjelmaan, jonka jälkeen omien muistiinpanojen ja alleviivausten tekeminen oli mahdollista. Kirjat pystyi myös tulostamaan tekstinkäsittelyohjelman kautta.

Vuoden 2020 uutuutena myynnissä on sähköiset valintakoekirjat muistiinpanomahdollisuudella 3,30 euron hintaan. Tämä muistiinpanomahdollisuus oli onneton, eikä siitä kannata erikseen maksaa. Pakettiin sisältyi kuitenkin PDF-versiot kirjoista. PDF-kirjat tarjosivat paremman käyttöliittymän ja mahdollisuuden tehdä sähköisesti merkintöjä kirjaan. Kirjat oli suojattu eli tulostaminen tai tekstin muokkaus oli estetty teknisillä keinoilla.

Kokemuksia muistiinpanomahdollisuudesta

Muistiinpanon pääsee kirjoittamaan painamalla puhekuplan kuvaa. Tekstiä ei ole mahdollista muokata esimerkiksi lihavoinnilla. Värin valitsemalla pystyy vaikuttamaan palleron väriin.

Muistiinpanomahdollisuus on lisätty nyt vuoden 2019 valintakoekirjoihin jälkikäteen, mitä kautta ominaisuutta pääsi kokeilemaan. Mistään vallankumouksellisesta muutoksesta ei ole kyse.

Muistiinpanoja ei voi lisätä suoraan tekstin yhteyteen, vaan muistiinpanoja varten ponnahtaa esiin oma muistiinpano-popup. Tekstiä voi syöttää kenttään, joka ei tarjoa minkäänlaisia muokkausominaisuuksia. Edes tekstin lihavointi ei ole mahdollista.

Muistiinpanoja kirjoittaessa samalla ei voi lukea tekstiä. Kuka nyt lukisi ja kirjoittaisi samaan aikaan?

Muistiinpanomahdollisuuden hienoimpia ominaisuuksia on mahdollisuus valita muistiinpanon väri neljästä vaihtoehdosta. Tuo väri näkyy värikkäänä pallona muistiinpanolistassa.

Muistiinpanot voi merkitä yhden sivun tarkkuudella Unicontent-sovelluksessa. Valitettavasti tämä yhden sivun tarkkuus kärsii, jos tekstin haluaa avata lukunäkymään. Ilman lukunäkymää täytyy silmiä siristäen lukea erittäin pientä tekstiä. Elämä on valintoja täynnä – ainakin Unicontent-sovelluksessa.

Muistiinpanon pituutta ei ole sentään rajattu. Mobiilisovellus ei tosin näytä yli kahdeksan rivin muistiinpanoja.

Mobiilisovelluksessa huolella kirjoittamastasi muistiinpanosta näkyy ensimmäiset kahdeksan riviä. Eihän kukaan tarvitse yli kahdeksan rivin muistiinpanoja?

Muistiinpanot tallentuvat Unicontent-sovelluksessa suoraan valintakoekirjan yhteyteen, ja ne ovat käytettävissä kaikilla laitteilla. Muistiinpanot eivät ole helposti siirrettävissä pois sovelluksesta. Ainoa keino siirtää muistiinpanot on copy-paste-tekniikka, ja jokainen muistiinpano on siis erikseen kopioitava, jos muistiinpanon haluaa siirtää sovelluksesta esimerkiksi kertaamista varten muiden muistiinpanojen yhteyteen.

Jos sovellus katuu, niin muistiinpanot eivät ole käytettävissä. Mitään varmuuskopioita muistiinpanoista ei myöskään ole. Jos muistiinpanon poistaa vahingossa, se on pysyvästi menetetty.

Kokonaisuutena ominaisuuden hyöty on minimaalinen. Jos tyytyy käyttämään Unicontent-sovellusta, muistiinpanomahdollisuus tarjoaa mahdollisuuden tehdä edes jonkinlaisia merkintöjä aineistoon.

Ominaisuuden kehittäjällä ei tunnu olevan kuitenkaan käsitystä siitä, miten oikeustieteen valintakokeisiin luetaan. Pelkkä kirjanmerkkejä muistuttava muistiinpanomahdollisuus ei palvele oikeustieteellisen valintakokeeseen hakijoita.

Listauksen avulla voi hypätä oikeaan kohtaan kirjassa. Tosin jos avaat lukunäkymän, olet taas väärässä kohdassa.

Jos valintakoekirjat toimivat muuten viime vuoden tapaan, edelleen suositukseni on hylätä Unicontent-sovellus. Muistiinpanot ja merkinnät kannattaa tehdä jonnekin muualle kuin heikosti toimivaan lukusovellukseen.

Muistiinpanomahdollisuutta ei kannata kiirehtiä ostamaan. Jos sähköisiin valintakoekirjoihin ei tule muita muutoksia, suositukseni on käsitellä aineistoa jossain muussa sovelluksessa.

Muistiinpanomahdollisuudella rahastaminen sotii sitä periaatetta vastaan, että pääsykoekirjat tarjotaan ilmaisena. Ilman mahdollisuutta omiin merkintöihin, ei pysty lukemaan optimaalisella tavalla oikeustieteen valintakokeeseen.

Ihailen kuitenkin sitä yliopiston bisnesälyä, mikä muistiinpanomahdollisuuden myymisen taustalla on.

  1. Tarjotaan ilmainen versio niin huonolla käyttökokemuksella, että sitä ei ole miellyttävä käyttää.
  2. Myydään painettuihin kirjoihin nähden edullisesti mahdollisuus edes pikkuisen parempaan lukukokemukseen.
  3. Kenelläkään ei ole aiemman vuoden kokemuksia muistiinpanomahdollisuuden soveltuvuudesta pääsykoelukemiseen, joten useimmat ostavat sen varmuuden vuoksi. Onhan hinta mitättömän pieni.
  4. Jos kaikki hakijat ostavat muistiinpanomahdollisuuden, yliopisto saa myyntiä yli 15 000 euroa.
  5. Harva jaksaa valittaa noin pienestä summasta, vaikka ei saakaan rahalleen vastinetta.

Miten sähköisiä pääsykoekirjoja voi lukea?

Sähköisiä kirjoja voi lukea todennäköisesti viime vuoden tapaan. Lukeminen onnistuu selaimella osoitteessa unicontent.unigrafia.fi. Puhelimeen ja tablettiin on saatavissa erillinen sovellus Google Playsta ja AppStoresta.

Käyttöliittymä ei ole erityisen miellyttävä, mutta teksti oli ainakin viime vuonna mahdollista kopioida tekstinkäsittelyohjelmaan, jonka avulla kirjasta saa helpommin luettavan. Lisäksi tällöin omien merkintöjen tekeminen on mahdollista sähköistä versiota käytettäessä. Sähköiset kirjat on mahdollista myös tulostaa itse.

Valintakoekirjoja lukiessa kannattaa aloittaa jo harjoittelemaan juristien lempi näppäinyhdistelmää cmd+c (Ctrl+C) ja cmd+v. (Ctrl+V).

Painetut valintakoekirjat oikeustieteelliseen

Kirjat on mahdollista ostaa myös painettuna. Painetut kirjat on tilattava ennakkoon verkkokaupasta 28.2 –2.4.2020 klo 24.00, jotta ne ehtivät varmasti ensimmäiseen postituserään. Mahdolliset osoitteenmuutokset on myöskin ilmoitettava 2.4.2020 menessä.

Ennakkoon tilatut kirjat postitetaan 27.4.2020 postipakettina. Toimitusaika-arvio on 1–3 päivää. Postin pitäisi toimittaa kirjat perille tällöin 28.4.2020–30.4.2020. Postipaketin kulkua voi seurata seurantakoodilla.

Valintakoekirjat voi tilata painettuna myös myöhemmin kuin 2.4.2020. Tällöin yliopisto ei pysty antamaan takeita siitä, että tilaus ehtii ensimmäiseen postituserään.

Ennen painettujen kirjojen saapumista voi käyttää sähköistä versiota. Sähköinen versio pitää tilata erikseen verkkokaupasta. Pääsykoekirjat ovat myynnissä ainoastaan Unigrafian verkkokaupassa. Painettujen kirjojen hinta postitettuna vuonna 2019 oli 200 euroa. Todennäköisesti vuonna 2020 hinta on sama.

Oikeustieteellisen valintakoekirjojen hintatieto 14.2.2020. Todennäköisesti hinta asettuu aiempien vuosien tapaan noin 200 euroon.

Kannattaako painettuja kirjoja tilata?

Painetut kirjat eivät ole välttämättömyys, mutta painetut kirjat voivat helpottaa työskentelyä. Jos haluaa säästää rahaa, kirjat voi todennäköisesti tulostaa myös itse.

Käyttöliittymänä painettu kirja on yleensä parempi kuin monistenivaska. Tosin painettujen kirjojen hinta on melko korkea niiden tuomaan lisäarvoon nähden. Tarvittaessa painetut kirjat voi ostaa myöhemminkin, mikäli kyllästyy sähköisiin kirjoihin tai tulostaminen ei onnistu.

Kuinka monta valintakoekirjaa on?

Valitakoekirjojen määrä ei tiedetä tässä vaiheessa. Valintakoekirjoista tiedetään, että sivuja kirjoissa tulee olemaan 200–300 sivua. Yleensä kirjoja on ollut kolme, jotka käsittelevät kolmea eri oikeudenalaa.

Kirjat on ollut yleensä saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsinkieliset kirjat on tarkoitettu ruotsinkieliseen valintakokeeseen, eikä ne vastaa aihepiiriltään suomenkielisiä. Englanniksi kirjoitettu valintakoekirja on ollut vuonna 2015 Turussa. Todennäköisesti suomenkieliseen valintakokeeseen tarkoitetut kirjat ovat suomeksi kirjoitettu.

Oikeustieteen pääsykoekirjat 2010-luvulla

Yhteensä kaikissa oikeustieteellisissä pääsykokeissa oli vuosina 2010–2019 yli 16 100 sivua luettavaa. Aineiston määrä on vaihdellut melko paljon. Esimerkiksi Lapin yliopistossa on ollut vuonna 2011 luettavaa 1115 sivua.

Lapin yliopisto

Lapin yliopiston suurta sivumäärä selittää osaltaan se, että valmistautumisaika on ollut pitkä. Periaattessa valmistautumisen on voinut aloittaa jo vanhalla kirjalla, koska Lapin yliopistossa tyypillisesti julkaistiin vain täydennetty painos samoista valintakoekirjoista. Lapin yliopiston erikoisuus oli myöskin se, että valintakoekirjat käsittelivät laajasti useita eri oikeudenaloja. Lapin yliopisto siirtyi yhteisvalintaan Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa vuonna 2017.

Turun yliopisto

Turun yliopistossa pääsykoekirjat ovat käsitelleet 3–4 eri oikeudenalaa. Turun yliopiston erikoisuus oli vuoden 2015 pääsykoekirja Internet Commerce and Law, joka oli kirjoitettu englanniksi. Kokeessa kysymykset kirjasta olivat kuitenkin suomeksi ja kirja oli tarkoitettu suomenkieliseen ohjelmaan hakeville. Vuoden 2015 jälkeen englanninkielistä aineistoa ei ole pääsykokeissa nähty missään pääsykokeissa.

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto on ollut vuoden 2013 jälkeen yhteisvalinnassa Turun yliopiston kanssa. Ennen tätä Itä-Suomen yliopistolla ei ollut oikeutta kouluttaa oikeustieteen maistereita. Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin pitkät perinteet oikeustieteellisestä koulutuksesta. Itä-Suomen yliopistossa on koulutettu HTM-erikoisjuristeja jo pitkään.

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston valintakokeessa on ollut vuodesta 2005 lähtien joka vuosi kolme valintakoekirjaa. Jokainen kirja on käsitellyt eri oikeudenalaa. Tyypillisesti yksi on käsitellyt julkisoikeutta, yksi yksityisoikeutta ja yksi oikeuden yleistieteitä. Sivumäärät ovat laskeneet huippuvuosista. Vuonna 2012 luettavaa oli 840 sivua. Helsingin yliopisto siirtyi yhteisvalintaan 2018 alkaen.

Yhteisvalinta

Yhteisvalintaan siirtymisen yhteydessä laskivat sekä sivumäärät että valmistautumisaika. Takavuosien huimia sivumääriä selittää monen kuukauden valmistautumisaika. Luettavan ja opeteltavan asian määrä kuukautta kohdin ei ole juuri muuttunut. Vuonna 2020 ilmoitettiin, että luettavan aineiston määrä on 200–300 sivua. Valintakoekirjojen sivumäärä oli 331 sivua. Lukuaika vuonna 2020 oli tarkoitus olla viisi päivää lyhyempi kuin vuonna 2019. Koronan takia koe jaettiin kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe pidettiin ilmoitettuna alkuperäisenä päivänä ja toinen osa kymmenen päivää myöhemmin.

Valintakoekirjat 2020 (Linkki ilmaisiin kirjoihin)

Valintakoekirjat 2019 (Linkki ilmaisiin kirjoihin)

Valintakoekirjat 2018 (Linkki ilmaisiin kirjoihin)

Valintakoekirjat 2017

Helsingin yliopisto (Linkki ilmaisiin kirjoihin)

Turun yliopisto, Lapin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto

  • [Vahingokorvausoikeus ja sopimusoikeus / Velvoiteoikeus] Juha Karhu: Vahingonkorvausoikeuden ja sopimusoikeuden perusteet, sivuja 84.
  • [Prosessioikeus] Mika Launiala: Siviiliprosessin perusteet, sivuja 114.
  • [Esineoikeus] Eva Tammi-Salminen: Perusteita panttioikeudesta, sivuja 125.
  • Sivuja yhteensä: 323 sivua.

Valintakoekirjat 2016

Helsingin yliopisto (Linkki ilmaisiin kirjoihin)

Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Marja-Leena Niemi (toim.): Oikeus tänään : Osa l (4. uudistettu painos), sivuja 415.
  • [Yleisteos] Marja-Leena Niemi (toim.): Oikeus tänään : Osa ll (4. uudistettu painos), sivuja 417.
  • Sivuja yhteensä: 832 sivua.

Valintakoekirjat 2015

Helsingin yliopisto (Linkki ilmaisiin kirjoihin)

Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto

  • [Immateriaalioikeus/Kauppaoikeus] Katja Weckström: Internet Commerce and Law, sivuja 134.
  • [Prosessioikeus] Matti Tolvanen: Prosessioikeuden perusteet, sivuja 166.
  • [Yhteisöoikeus / Kauppaoikeus] Mika Viljanen: Baselin pankkisääntelystrategiat, sivuja 270.
  • Sivuja yhteensä: 570 sivua.

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Marja-Leena Niemi (toim.): Oikeus tänään : Osa l (3. uudistettu painos), sivuja 413.
  • [Yleisteos] Marja-Leena Niemi (toim.): Oikeus tänään : Osa ll (3. uudistettu painos), sivuja 465.
  • Sivuja yhteensä: 875 sivua.

Valintakoekirjat 2014

Helsingin yliopisto (Linkki ilmaisiin kirjoihin)

Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto

  • [Kilpailuoikeus / Eurooppaoikeus] Kim Talus: Johdatus eurooppalaiseen energiaoikeuteen, sivuja 136
  • [Finanssioikeus] Matti Myrsky: Suomen tulovero-oikeus, sivuja 191.
  • [Ympäristöoikeus] Anne Kumpula, Tapio Määttä, Jukka Similä ja Leila Suvantola: Näkökulmia monitieteiseen ympäristöoikeuteen, sivuja 173.
  • Sivuja yhteensä: 500 sivua.

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Tomi Tuominen (toim.): Oikeus tänään (2. uudistettu painos), sivuja 605.
  • Sivuja yhteensä: 605 sivua.

Valintakoekirjat 2013

Helsingin yliopisto

  • [Insolvenssioikeus] Risto Koulu ja Heidi Lindfors: Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa, sivuja 216.
  • [Oikeushistoria] Jukka Kekkonen: Mitä on kontekstuaalinen oikeushistoria?, sivuja 183.
  • [Velvoiteoikeus] Mika Hemmo: Velvoiteoikeuden perusteet, sivuja 118.
  • Sivuja yhteensä: 517 sivua.

Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto

  • [Rikosoikeus] Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet, sivuja 222.
  • [Esineoikeus] Mia Hoffrén: Virhevastuu kodin kaupassa, sivuja 190.
  • [Oikeushistoria] Satu Lidman: Justitian helmoissa. Näkökulmia oikeushistoriaan, sivuja 178.
  • [Valtiosääntöoikeus] Toomas Kotkas: Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet, sivuja 110.
  • Sivuja yhteensä: 700 sivua.

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Leila Juanto, Juha Karhu, Seppo Koskinen, Tuulikki Mikkola, Sauli Mäkelä, Matti Niemivuo, Ilkka Saraviita, Terttu Utriainen ja Pertti Virtanen: Oikeus tänään, sivuja 601.
  • Sivuja yhteensä: 601 sivua.

Valintakoekirjat 2012

Helsingin yliopisto

Turun yliopisto

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Oikeusjärjestys osa I (8. täydennetty p.), sivuja 555.
  • [Yleisteos] Oikeusjärjestys osa III (8. täydennetty p.), sivuja 455.
  • Sivuja yhteensä: 1010 sivua.

Valintakoekirjat 2011

Helsingin yliopisto

Turun yliopisto

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Maarit Niskanen (toim.): Oikeusjärjestys osa I (7. täydennetty p.), sivuja 545.
  • [Yleisteos] Oikeusjärjestys osa II (8. täydennetty p.), sivuja 570.
  • Sivuja yhteensä: 1115 sivua.

Valintakoekirjat 2010

Helsingin yliopisto

Turun yliopisto

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Oikeusjärjestys osa II (7. täydennetty p.), sivuja 570.
  • [Yleisteos] Maarit Niskanen (toim.): Oikeusjärjestys osa III (7. täydennetty p.), sivuja 535.
  • Sivuja yhteensä: 1105 sivua.

Valintakoekirjat 2009

Helsingin yliopisto

Turun yliopisto

  • [Perhe- ja perintöoikeus] Jaakko Ossa: Perhevarallisuuden hallinnointi, sivuja 146.
  • [Prosessioikeus] Mikko Vuorenpää: Lähtökohtia prosessioikeuteen, sivuja 128.
  • [Kauppaoikeus] Jukka Mähönen: Yritysoikeuden perusteita, sivuja 177.
  • Sivuja yhteensä: 451 sivua.

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Minna-Greta Martti: Oikeusjärjestys : Osa I (6. täydennetty p.), sivuja 610.
  • [Yleisteos] Minna-Greta Martti: Oikeusjärjestys : Osa III (6. täydennetty p.), sivuja 368.
  • Sivuja yhteensä: 978 sivua.

Valintakoekirjat 2008

Helsingin yliopisto

  • [Rikosoikeus] Pekka Koskinen: Rikosoikeuden perusteet, sivuja 159.
  • [Hallinto-oikeus] Olli Mäenpää: Oikeus hyvään hallintoon, sivuja 283.
  • [Esineoikeus] Jarno Tepora: Johdatus esineoikeuden perusteisiin, sivuja 273.
  • Sivuja yhteensä: 715 sivua.

Turun yliopisto

  • [Valtiosääntöoikeus] Janne Salminen toim.: Näkökulmia perusoikeuksiin, sivuja 173.
  • [Oikeusteoria] Jyrki Tala: Lainsäädäntö ja sääntelyn uudet muodot, sivuja 144.
  • [Perhe- ja perintöoikeus] Sakari Salminen: Lapsioikeuden perusteet, sivuja 150.
  • Sivuja yhteensä: 467 sivua.

Lapin yliopisto

  • [Yleisteos] Anssi Sinnemäki: Oikeusjärjestys : Osa II (5. täydennetty p.), sivuja 702.
  • Sivuja yhteensä: 702 sivua.
Valikko