Oikeustieteellinen pääsykoe vuonna 2025

Oikeustieteelliseen pääsykoe on jatkossa osa valintakoetta G. Valintakoe on tarkoitettu hallintotieteiden, oikeustieteiden (ml. julkisoikeus), sosiaalitieteiden, yhteiskuntatieteiden (ml. liikunnan yhteiskuntatieteet) sekä viestintätieteiden alojen koulutusohjelmille.

Valintakokeen sisältö:

1. Valintakokeen G yhteinen osio: Kokeen yhteinen osio mittaa tieteellisen tiedon ja käsitteistön omaksumista ja soveltamista, tieteellisten aineistojen analyyttista ja kriittistä tarkastelua, lähdekritiikkiä sekä ilmiöiden moniulotteisuuden ja kontekstuaalisuuden tulkintaa. Perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon.
2. Valintakokeen G eriytyvä osio 2: Kokeen eriytyvä osio 2 mittaa erityisesti oikeustieteen opinnoissa tarvittavaa osaamista. Perustuu lyhyeen ennakkomateriaaliin, joka julkaistaan 2–3 päivää ennen valintakoetta.

Valintakoe tulee sisältämään enimmäkseen automaattisesti tarkistettavia tehtävätyyppejä eli tyypillisesti monivalintoja. Katso lisää esityksestä.

Oikeustieteellisen pääsykokeeseen ilmoittautuminen

Oikeustieteelliseen pääsykokeeseen ilmoittaudutaan yhteisvalinnan kautta, jonka voi tehdä osoitteessa www.opintopolku.fi.

Haku kannattaa tehdä mahdollisimman pian hakuajan alkamisen jälkeen, koska hakemusta voi tarvittaessa muuttaa hakuajan aikana. Sen sijaan myöhästyneitä hakemuksia järjestelmä ei ota vastaan.

Hakulomakkeessa on laitettava hakukohteet mieluisuusjärjestykseen. Ylimpänä lomakkeella on ensimmäinen hakutoiveesi. Voit tulla valituksi vain ylimpään hakukohteeseen, mihin pisteesi riittävät.

Suomenkieliset oikeustieteelliset hakukohteet ovat:

• Helsingin yliopisto (Helsinki ja Vaasa): Päähaku, oikeusnotaarin koulutusohjelma (Helsinki), suomenkielinen koulutus, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
• Helsingin yliopisto (Vaasa): Päähaku, oikeusnotaarin koulutusohjelma (Vaasa), suomenkielinen koulutus, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
• Itä-Suomen yliopisto (Joensuu): Oikeustiede, Joensuu, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
• Lapin yliopisto (Rovaniemi): Oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v), Rovaniemi
• Turun yliopisto (Turku): Oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)

Erillisiä hakukohteita on yhteensä viisi, koska Helsingin yliopistolla on kaksi eri kohdetta Helsinki ja Vaasa. Ne kaikki kannattaa listata hakulomakkeeseen.

Jos haluat hakea valintakokeen kautta oikeustieteelliseen, valitse hakukohteeksi “Oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)”. Haet samalla kertaa sekä oikeusnotaarin että oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan. Maisterin tutkinto on optio, joka edellyttää alle ensin oikeusnotaarin tutkintoa.

Hakujärjestys on puhtaasti mieluisuuskysymys. Hakutoiveista ei saa pisteitä tai muuta etua.

Erityistapaukset (Hakeminen ilman valintakoetta)

Oikeusguru

Vaihtoehto “Oikeusguru, oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)” on tarkoitettu vain Oikeusguru-kilpailussa opiskelupaikan voittaneille. Kilpailuun ei voi osallistua Opintopolussa. Oikeusgurun ei tarvitse osallistua valintakokeeseen, mutta hakematta opiskelupaikkaa ei saa.

Avoimen väylä

Vaihtoehto “Avoimen väylä, oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)” on tarkoitettu avoimessa yliopistossa riittävästi oikeustieteen opintoja suorittaneille. Väyläopintojen laajuus vaihtelee 45–60 opintopisteen välillä.

Vuonna 2024:

• Helsingin yliopisto (45 op) (Helsinki) –25 paikkaa
• Helsingin yliopisto (45 op) (Vaasa) – 25 paikkaa
• Itä-Suomen yliopisto (60 op) – 30 paikkaa
• Lapin yliopisto (45 op) – 10 paikkaa
• Turun yliopisto (60 op) – 20 paikkaa (vähintään 10 ensikertalaisille)

Opintopisteiden lisäksi avoimen väylä edellyttää hyvää opintomenestystä. Oikeustieteellisen vastaustekniikan on oltava kunnossa, jotta opinnoissa on mahdollista menestyä. 

Maisterihaku

Suoraan maisterin tutkintoon on mahdollista hakea, mikäli alla on suoritettu oikeusnotaarin tutkinto tai sitä vastaava ulkomainen tutkinto. Tällaiseksi hyväksytyksi ulkomaiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, joka tasoltaan, laajuudeltaan ja sisällöltään vastaa oikeusnotaarin tutkintoa. Lisäksi tutkinnon on oltava suoritusmaassa osa oikeustieteen alan säänneltyihin ammatteihin johtavaa koulutusta. Lisäksi edellytetään, että ennen hakuajan loppua on maisteriohjelman soveltavat opinnot suoritettu ja hakija osoittaa riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon.

Itä-Suomen yliopistossa on sisäinen siirtohaku julkisoikeuden hallintotieteiden tutkinnosta oikeustieteen tutkintoon 100 opintopisteen jälkeen.

Oikeustieteellisen hakijamäärä

Oikeustieteellinen on jo pitkään ollut hakupaineala, johon on huomattavasti enemmän hakijoita kuin opiskelupaikkoja on tarjolla. Hakijamääristä puhuttaessa on oltava tarkkoja, mistä hakijamääristä on kyse. Jos lasketaan suomen- ja ruotsinkieliset notaari- ja maisterihakukohteet, voidaan päätyä yli 7000 hakijaan. Usein kiinnostavampi tieto on, paljon hakijoita on omaan hakukohteeseen.

Oikeustieteellisen hakijamäärän kehityksestä voit lukea enemmän täältä.

Hakujärjestys

Suosituin ensisijainen hakukohde on ollut useita vuosia putkeen Helsinki. Toiseksi suosituin hakukohde on ollut Turku. Kolmanneksi suosituin kohde on ollut Rovaniemi. Neljänneksi suosituin on ollut Joensuu. Ja viidenneksi suosituin on ollut Vaasa.

Muiden tekemien valintojen perusteella ei kannata tehdä päätöstä. Puolueetonta vertailua eri hakukohteiden paremmuudesta ei ole. Kukaan ei ole opiskellut tutkintoa kaikissa kohteissa. Jotain näkemystä päätöksen tueksi voi olla hyvä saada, joten tässä oma näkemykseni.

Helsinki

Helsinki on todennäköisesti suosituin ensisijainen hakukohde kolmesta eri syystä. Nämä kolme syytä näkemykseni mukaan ovat 1) maine 2) sijainti ja 3) harjoittelupaikat.

Helsingin yliopisto on pärjännyt suhteellisen hyvin erilaisissa yliopistojen ranking-listauksissa. Parhaimmillaan Helsingin yliopisto on ollut siinä maailman sadanneksi parhaan yliopiston tuntumassa. Mistään huippuyliopistosta ei siis voida kuitenkaan puhua muuta kuin korkeintaan Suomen kontekstissa. Koska Helsinkiin on tilastollisesti vaikea päästä, Helsinkiin pääseminen voi tuntua suurelta saavutukselta. Helsinkiin pääseminen voi antaa tyydytystä kunnianhimolle, sillä melko suuri osa ihmisistä arvottaa Helsingin arvoasteikossa korkeimmalle. 

Sijainti on toinen keskeinen syy, miksi Helsinkiin hakeutuu niin moni. Suomen asutus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Suomeen. Monelle Helsingin etu on siinä, ettei tarvitse muuttaa kauas. Helsinki on myös Suomen ainoa kaupunki, jossa pääsee metropolimaiseen tunnelmaan. Urbaaniin elämään tottuneelle voi olla myös suuri muutos muuttaa maakuntaan. Helsingissä monia viehättää myös läheiset ulkomaanyhteydet.

Kolmas keskeinen syy on harjoittelupaikat. Töitä Helsingissä on tarjolla enemmän kuin muissa kaupungeissa. Osa muualla opiskelevistakin käy Helsingissä töissä tai tekee Helsinkiin etätöitä. Valmistumisen jälkeen valtaosa juristeista vyöryää Helsinkiin töihin, vaikka juristeja tarvitaan myös maakunnissa. Opiskelujen aikaisen harjoittelupaikan saaminen Helsingistä on helpompaa kuin muista kaupungeista. Opiskeluaikainen työkokemus auttaa työelämään siirtymisessä. Kääntöpuolena on se, että Helsingissä opiskelevalta usein myös odotetaan oman alan työkokemusta.

Helsingin erikoisuuksiin kuuluu lisäksi mahdollisuus suorittaa tutkinto kaksikielisenä (suomi ja ruotsi). Kun tekee riittävän osan opinnoista ruotsiksi, saa merkinnän kaksikielisen tutkinnon suorittamisesta.

Turku

Turku on ollut hakijoiden keskuudessa suosituin hakukohde hakijamäärällä mitattuna viime vuosina, vaikka ensisijaisena hakukohteena Turku ei ole yhtä suosittu kuin Helsinki. Turun suosiota todennäköisesti selittää 1) sijainti 2) kaupungin koko, 3) maine ja 4) asuntojen vuokrataso.

Turku sijaitsee niin lähellä Helsinkiä, että Turusta voi käydä tarvittaessa satunnaisesti töissä Helsingissä. Turustakin löytyy suhteellisen hyvin työpaikkoja opiskelun ohelle. Kulkuyhteydet ovat myös hyvät muualle Suomeen ja Ruotsiin. 

Monet mieltää Turun myös sopivan kokoiseksi opiskelijakaupungiksi. Turussa riittää opiskelijoita rientoihin. Helsinkiin tottuneille kaupunki on siedettävän pieni. Maakunnista tuleville Turku on puolestaan siedettävän suuri.

Asuntojen vuokrataso on Turussa myös inhimillisempi kuin Helsingissä, vaikka yleinen asumistuki jonkin verran tasoittaa eroa. Turussa saa kuitenkin pienemmällä rahalla enemmän neliöitä.

Maineeltaan Turun yliopisto on hyvä, ja se on hyvin arvostettu yliopisto. Turun yliopiston oikeustieteellisestä on valmistunut mm. Sauli Niinistö. Turku on tasapainoinen valinta, koska mitään suurta heikkoutta Turusta on vaikea löytää. Jos etätyöskentely lisääntyy, edes työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle ei ole tulevaisuudessa ongelma.

Rovaniemi

Rovaniemi tarjoaa elämyksiä. Rovaniemen suosiota selittää vakiintunut toiminta ja luonnonläheisyys. Rovaniemen etuihin kuuluu 1) asuntojen vuokrataso 2) nopea valmistuminen 3) oikea talvi ja 4) opettajat helposti lähestyttäviä.

Rovaniemi on edullinen opiskelijakaupunki, jossa riittää harrastusmahdollisuuksia. Asuntojen vuokrataso on inhimillinen, joten opiskelijakin pystyy asumaan normaalissa asunnossa.

Lapin yliopisto tarjoaa hyvä mahdollisuudet opiskelulle. Moni suorittaa opinnot nopeasti, koska opiskeluaikaiset harjoittelupaikat eivät ole sotkemassa opintoja. Kesällä Rovaniemeltä on kätevä tarvittaessa muuttaa töihin muualle. Rovaniemelläkin on jonkin verran työskentelymahdollisuuksia.

Moni Rovaniemellä opiskellut on kertonut, että opettajat ovat helposti lähestyttäviä. Opettajilta voi saada oikeasti tukea yksilöllisestikin opintoihin.

Joensuu

Joensuu on todellinen Itä-Suomen helmi, jonka on suhteellisen harva löytänyt. Kyseessä on uusin oikeustieteellinen, mutta perinteet oikeustieteellisessä opetuksessa ulottuvat pidemmälle. Joensuun etuihin kuuluvat 1) opetus 2) etäopiskelumahdollisuudet 3) tiivis opiskelijayhteisö 4) vuokrataso.

Joensuusta saa ehkä kaiken edistyksellisintä oikeustieteen opetusta Suomesta. Itä-Suomen yliopistolla on oikeasti yritystä kehittää oikeustieteen opetusta. Joensuussa opiskelijaryhmät eivät ole kovin suuria, joten opettaja pystyy käyttämään yksilöllisempiä opetusmenetelmiä.

Opiskelijoita otetaan Joensuuhun suhteellisen vähän, joten opiskelijat voivat oikeasti tuntea toisensa. Ulkoapäin tarkasteltuna Joensuussa opiskelevilla on tiivis ryhmähenki.

Asuminen Joensuussa on edullista. Työpaikkoja on jonkin verran tarjolla paikallisissa toimistoissa, mutta oman alan töiden saanti voi olla haastavaa. 

Vaasa

Vaasasta on hyvä tietää, että kyseessä on kaksikielisin oikeustieteen tutkinto, joka on tarjolla. Vaasassa osa opetuksesta voi olla ruotsiksi ja osa suomeksi. Ruotsin välttäminen Vaasassa ei ole oikeastaan mahdollista, joten se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kielikylpyyn.

Vaikka osa opetuksesta onkin ruotsiksi, voi opinnot suorittaa suomeksi samoin kuin Helsingissä. Vaasasta voi siirtyä helposti notaarin jälkeen Helsinkiin suorittamaan maisteria. Jos töitä ei siis saa Vaasasta, niitä voi maisterin ohella tehdä Helsingissä. Toisaalta Vaasassa on moni houkuttelevia graduprojekteja, joten maisterin suorittaminen Vaasassakin on mahdollista.

Opetuksesta osa tapahtuu Helsingistä käsin striiminä, jos yhteys sattuu toimimaan. Vaasassa on myös omaa opetusta, joka on opetusryhmän koon ansiosta melko yksilöllistä.

Vaasan etuihin kuuluu sen pieni koko. Kaikki opiskelijat oikeasti tuntevat toisensa.

Tutkintotodistuksessa tulee lukemaan Helsingin yliopisto. Yliopiston maine on siis sama kuin Helsingillä.