Oikeustieteellinen pääsykoe vuonna 2021

Oikeustieteellinen pääsykoe järjestetään vuonna 2021 24.5.2021 klo 14–18. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi mahdollisiin muutoksiin on syytä varautua. 

Valintakoekirjat julkaistiin 22.4.2021.

Vuoden 2021 valintakokeen järjestelyistä kerrotaan tarkemmin täällä.

Oikeustieteellisen pääsykokeeseen ilmoittautuminen

Oikeustieteelliseen pääsykokeeseen ilmoittaudutaan yhteisvalinnan kautta, jonka voi tehdä osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika alkaa 17.3.2021 klo 8.00 ja päättyy 31.3.2021 klo 15.00. 

Haku kannattaa tehdä mahdollisimman pian hakuajan alkamisen jälkeen, koska hakemusta voi tarvittaessa muuttaa hakuajan aikana. Sen sijaan myöhästyneitä hakemuksia järjestelmä ei ota vastaan.

Hakulomakkeessa on laitettava hakukohteet mieluisuusjärjestykseen. Ylimpänä lomakkeella on ensimmäinen hakutoiveesi. Voit tulla valituksi vain ylimpään hakukohteeseen, mihin pisteesi riittävät.

Hakulomakkeella valitaan myös koepaikkakunta. Jos koe järjestetään perinteisesti, koe on suoritettava valitulla koepaikkakunnalla. Koepaikkakuntina ovat yleensä olleet Helsinki, Vaasa, Turku, Rovaniemi, Oulu, Kuopio ja Joensuu. Koepaikkakunnan saa valita vapaasti, eikä sillä ole merkitystä hakutulokseen.

Suomenkieliset oikeustieteelliset hakukohteet ovat:

Erillisiä hakukohteita on yhteensä viisi, koska Helsingin yliopistolla on kaksi eri kohdetta Helsinki ja Vaasa. Ne kaikki kannattaa listata hakulomakkeeseen.

Jos haluat hakea valintakokeen kautta oikeustieteelliseen, valitse hakukohteeksi “Oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)”. Haet samalla kertaa sekä oikeusnotaarin että oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan. Maisterin tutkinto on optio, joka edellyttää alle ensin oikeusnotaarin tutkintoa.

Hakujärjestys on puhtaasti mieluisuuskysymys. Hakutoiveista ei saa pisteitä tai muuta etua.

Erityistapaukset (Hakeminen ilman valintakoetta)

Oikeusguru

Vaihtoehto “Oikeusguru, oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)” on tarkoitettu vain Oikeusguru-kilpailussa opiskelupaikan voittaneille. Kilpailuun ei voi osallistua Opintopolussa. Oikeusgurun ei tarvitse osallistua valintakokeeseen, mutta hakematta opiskelupaikkaa ei saa.

Avoimen väylä

Vaihtoehto “Avoimen väylä, oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)” on tarkoitettu avoimessa yliopistossa riittävästi oikeustieteen opintoja suorittaneille. Väyläopintojen laajuus vaihtelee 45–60 opintopisteen välillä.

  • Helsingin yliopisto (45 op) – 17 paikkaa
  • Itä-Suomen yliopisto (60 op) – 30 paikkaa
  • Lapin yliopisto (45 op) – 8 paikkaa
  • Turun yliopisto (60 op) – 14 paikkaa (vähintään 7 ensikertalaisille)

Opintopisteiden lisäksi avoimen väylä edellyttää hyvää opintomenestystä. Oikeustieteellisen vastaustekniikan on oltava kunnossa, jotta opinnoissa on mahdollista menestyä. 

Maisterihaku

Suoraan maisterin tutkintoon on mahdollista hakea, mikäli alla on suoritettu oikeusnotaarin tutkinto tai sitä vastaava ulkomainen tutkinto. Tällaiseksi hyväksytyksi ulkomaiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, joka tasoltaan, laajuudeltaan ja sisällöltään vastaa oikeusnotaarin tutkintoa. Lisäksi tutkinnon on oltava suoritusmaassa osa oikeustieteen alan säänneltyihin ammatteihin johtavaa koulutusta. Lisäksi edellytetään, että ennen hakuajan loppua on maisteriohjelman soveltavat opinnot suoritettu ja hakija osoittaa riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon.

Itä-Suomen yliopistossa on sisäinen siirtohaku julkisoikeuden hallintotieteiden tutkinnosta oikeustieteen tutkintoon 100 opintopisteen jälkeen.

Oikeustieteellisen hakijamäärä

Oikeustieteellinen on jo pitkään ollut hakupaineala, johon on huomattavasti enemmän hakijoita kuin opiskelupaikkoja on tarjolla. Hakijamääristä puhuttaessa on oltava tarkkoja, mistä hakijamääristä on kyse. Jos lasketaan suomen- ja ruotsinkieliset notaari- ja maisterihakukohteet, voidaan päätyä yli 7000 hakijaan. Usein kiinnostavampi tieto on, paljon hakijoita on omaan hakukohteeseen.

Hakijamäärä 

Päähaku suomenkieliseen oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon
VuosiHakijamäärä
20205234
20195256
20185013
20174686

Aloituspaikat valintakokeen kautta

Päähaku suomenkieliseen oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon
VuosiOsuus kaikista aloituspaikoistaAloituspaikat: Valintakoe
202060 %312
201980 %413
2018100 %519
2017100 %536

Hyväksytyt valintakokeen kautta

Päähaku suomenkieliseen oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon
VuosiHyväksytyt: Valintakoe
2020435
2019445
2018541
2017546

Sisäänpääsyprosentti – Oikeustieteellinen pääsykoe

Sisäänpääsyprosentti on laskettu valintakokeen kautta hyväksytyistä hakijoista. Vuodesta 2019 alkaen osa hakijoista on hyväksytty todistusvalinnalla. Todistuksella valitut on poistettu laskelmasta. 

Oikeustieteen pääsykoe sisäänpääsyprosentti 2017–2020

2017201820192020
Sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta11,7 %10,8 %8,6 %8,7 %

Hakijamääriin voi tarkemmin perehtyä Opetushallituksen Vipunen-palvelussa. 

Hakujärjestys

Suosituin ensisijainen hakukohde on ollut useita vuosia putkeen Helsinki. Toiseksi suosituin hakukohde on ollut Turku. Kolmanneksi suosituin kohde on ollut Rovaniemi. Neljänneksi suosituin on ollut Joensuu. Ja viidenneksi suosituin on ollut Vaasa.

Muiden tekemien valintojen perusteella ei kannata tehdä päätöstä. Puolueetonta vertailua eri hakukohteiden paremmuudesta ei ole. Kukaan ei ole opiskellut tutkintoa kaikissa kohteissa. Jotain näkemystä päätöksen tueksi voi olla hyvä saada, joten tässä oma näkemykseni.

Helsinki

Helsinki on todennäköisesti suosituin ensisijainen hakukohde kolmesta eri syystä. Nämä kolme syytä näkemykseni mukaan ovat 1) maine 2) sijainti ja 3) harjoittelupaikat.

Helsingin yliopisto on pärjännyt suhteellisen hyvin erilaisissa yliopistojen ranking-listauksissa. Parhaimmillaan Helsingin yliopisto on ollut siinä maailman sadanneksi parhaan yliopiston tuntumassa. Mistään huippuyliopistosta ei siis voida kuitenkaan puhua muuta kuin korkeintaan Suomen kontekstissa. Koska Helsinkiin on tilastollisesti vaikea päästä, Helsinkiin pääseminen voi tuntua suurelta saavutukselta. Helsinkiin pääseminen voi antaa tyydytystä kunnianhimolle, sillä melko suuri osa ihmisistä arvottaa Helsingin arvoasteikossa korkeimmalle. 

Sijainti on toinen keskeinen syy, miksi Helsinkiin hakeutuu niin moni. Suomen asutus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Suomeen. Monelle Helsingin etu on siinä, ettei tarvitse muuttaa kauas. Helsinki on myös Suomen ainoa kaupunki, jossa pääsee metropolimaiseen tunnelmaan. Urbaaniin elämään tottuneelle voi olla myös suuri muutos muuttaa maakuntaan. Helsingissä monia viehättää myös läheiset ulkomaanyhteydet.

Kolmas keskeinen syy on harjoittelupaikat. Töitä Helsingissä on tarjolla enemmän kuin muissa kaupungeissa. Osa muualla opiskelivistakin käy Helsingissä töissä tai tekee Helsinkiin etätöitä. Valmistumisen jälkeen valtaosa juristeista vyöryää Helsinkiin töihin, vaikka juristeja tarvitaan myös maakunnissa. Opiskelujen aikaisen harjoittelupaikan saaminen Helsingistä on helpompaa kuin muista kaupungeista. Opiskeluaikainen työkokemus auttaa työelämään siirtymisessä. Kääntöpuolena on se, että Helsingissä opiskelevalta usein myös odotetaan oman alan työkokemusta.

Helsingin erikoisuuksiin kuuluu lisäksi mahdollisuus suorittaa tutkinto kaksikielisenä (suomi ja ruotsi). Kun tekee riittävän osan opinnoista ruotsiksi, saa merkinnän kaksikielisen tutkinnon suorittamisesta.

Turku

Turku on ollut hakijoiden keskuudessa suosituin hakukohde hakijamäärällä mitattuna viime vuosina, vaikka ensisijaisena hakukohteena Turku ei ole yhtä suosittu kuin Helsinki. Turun suosiota todennäköisesti selittää 1) sijainti 2) kaupungin koko, 3) maine ja 4) asuntojen vuokrataso.

Turku sijaitsee niin lähellä Helsinkiä, että Turusta voi käydä tarvittaessa satunnaisesti töissä Helsingissä. Turustakin löytyy suhteellisen hyvin työpaikkoja opiskelun ohelle. Kulkuyhteydet ovat myös hyvät muualle Suomeen ja Ruotsiin. 

Monet mieltää Turun myös sopivan kokoiseksi opiskelijakaupungiksi. Turussa riittää opiskelijoita rientoihin. Helsinkiin tottuneille kaupunki on siedettävän pieni. Maakunnista tuleville Turku on puolestaan siedettävän suuri.

Asuntojen vuokrataso on Turussa myös inhimillisempi kuin Helsingissä, vaikka yleinen asumistuki jonkin verran tasoittaa eroa. Turussa saa kuitenkin pienemmällä rahalla enemmän neliöitä.

Maineeltaan Turun yliopisto on hyvä, ja se on hyvin arvostettu yliopisto. Turun yliopiston oikeustieteellisestä on valmistunut mm. Sauli Niinistö. Turku on tasapainoinen valinta, koska mitään suurta heikkoutta Turusta on vaikea löytää. Jos etätyöskentely lisääntyy, edes työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle ei ole tulevaisuudessa ongelma.

Rovaniemi

Rovaniemi tarjoaa elämyksiä. Rovaniemen suosiota selittää vakiintunut toiminta ja luonnonläheisyys. Rovaniemen etuihin kuuluu 1) asuntojen vuokrataso 2) nopea valmistuminen 3) oikea talvi ja 4) opettajat helposti lähestyttäviä.

Rovaniemi on edullinen opiskelijakaupunki, jossa riittää harrastusmahdollisuuksia. Asuntojen vuokrataso on inhimillinen, joten opiskelijakin pystyy asumaan normaalissa asunnossa.

Lapin yliopisto tarjoaa hyvä mahdollisuudet opiskelulle. Moni suorittaa opinnot nopeasti, koska opiskeluaikaiset harjoittelupaikat eivät ole sotkemassa opintoja. Kesällä Rovaniemeltä on kätevä tarvittaessa muuttaa töihin muualle. Rovaniemelläkin on jonkin verran työskentelymahdollisuuksia.

Moni Rovaniemellä opiskellut on kertonut, että opettajat ovat helposti lähestyttäviä. Opettajilta voi saada oikeasti tukea yksilöllisestikin opintoihin.

Joensuu

Joensuu on todellinen Itä-Suomen helmi, jonka on suhteellisen harva löytänyt. Kyseessä on uusin oikeustieteellinen, mutta perinteet oikeustieteellisessä opetuksessa ulottuvat pidemmälle. Joensuun etuihin kuuluvat 1) opetus 2) etäopiskelumahdollisuudet 3) tiivis opiskelijayhteisö 4) vuokrataso.

Joensuusta saa ehkä kaiken edistyksellisintä oikeustieteen opetusta Suomesta. Itä-Suomen yliopistolla on oikeasti yritystä kehittää oikeustieteen opetusta. Joensuussa opiskelijaryhmät eivät ole kovin suuria, joten opettaja pystyy käyttämään yksilöllisempiä opetusmenetelmiä.

Opiskelijoita otetaan Joensuuhun suhteellisen vähän, joten opiskelijat voivat oikeasti tuntea toisensa. Ulkoapäin tarkasteltuna Joensuussa opiskelevilla on tiivis ryhmähenki.

Asuminen Joensuussa on edullista. Työpaikkoja on jonkin verran tarjolla paikallisissa toimistoissa, mutta oman alan töiden saanti voi olla haastavaa. 

Vaasa

Vaasasta on hyvä tietää, että kyseessä on kaksikielisin oikeustieteen tutkinto, joka on tarjolla. Vaasassa osa opetuksesta voi olla ruotsiksi ja osa suomeksi. Ruotsin välttäminen Vaasassa ei ole oikeastaan mahdollista, joten se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kielikylpyyn.

Vaikka osa opetuksesta onkin ruotsiksi, voi opinnot suorittaa suomeksi samoin kuin Helsingissä. Vaasasta voi siirtyä helposti notaarin jälkeen Helsinkiin suorittamaan maisteria. Jos töitä ei siis saa Vaasasta, niitä voi maisterin ohella tehdä Helsingissä. Toisaalta Vaasassa on moni houkuttelevia graduprojekteja, joten maisterin suorittaminen Vaasassakin on mahdollista.

Opetuksesta osa tapahtuu Helsingistä käsin streamauksena, jos yhteys sattuu toimimaan. Vaasassa on myös omaa opetusta, joka on opetusryhmän koon ansiosta melko yksilöllistä.

Vaasan etuihin kuuluu sen pieni koko. Kaikki opiskelijat oikeasti tuntevat toisensa.

Tutkintotodistuksessa tulee lukemaan Helsingin yliopisto. Yliopiston maine on siis sama kuin Helsingillä. 

Oikeustieteellisen sähköinen valintakoe

Valintakoe oli vuonna 2020 osittain sähköinen etävalintakoe koronarajoitusten takia. Vuoden 2021 pääsykoe saattaa olla osittain sähköinen etäkoe, jos koronatilanne sitä vaatii.

Etäkokeen huono puoli on, että sitä ei voi valvoa kunnolla. Sen takia vuoden 2020 valintakokeen ensimmäisessä osassa sai olla käytössä valintakoekirjat luvan kanssa, mutta kokeessa oli tiukka aikaraja.

Kokeen ensimmäisestä osasta teki haastavan aika. Hakijalta edellytettiin nopeaa tiedonhakutaitoa. Kysymyksen tai vastausvaihtoehtojen osaa tai kirjasta hakemalla pystyi löytämään oikean vastauksen suurimpaan osaan kysymyksistä helposti.

Osa kysymyksistä oli hieman tulkinnanvaraisia, mikä saattoi aiheuttaa aikaa vievää empimistä. Empimiseen kokeessa ei ollut aikaa.

Sähköinen koe oli jaettu osioihin. Yksi osio oli tehtävä kerralla, jonka jälkeen pääsi siirtymään seuraavaan osioon. Palaamista järjestelmä ei sallinut. Valintakoekirjallisuuteen pohjautuvat osiot olivat 4–5 minuutin kestoisia, ja aineistoon pohjautuvat osiot olivat 20 minuutin kestoisia.

Sähköisen etävalintakokeen perusteella tehtiin karsinta seuraavaan osioon, joka oli valvottu kirjallinen koe. Opiskelupaikat jaettiin kirjallisen kokeen ja sähköisen kokeen yhteenlaskettujen pisteiden perusteella.

Oikeustieteellisen perinteinen valintakoetilaisuus

Perinteinen oikeustieteen valintakoe perustuu monivalintaosioon ja kirjallisiin tehtäviin. Hakija saa itse jakaa neljän tunnin koeajan haluamallaan tavalla eri tehtävien kesken.

Monivalinnat

Monivalintaosiosta on saatava riittävästi pisteitä, jotta kaikki vastaukset tarkastetaan. Toiseen tarkastusvaiheeseen pääsee kolminkertainen määrä hakijoita verrattuna valintakokeen kautta jaettaviin opiskelupaikkoihin.

Monivalintatehtäviä on neljä, joista kustakin saa enintään 10 pistettä ja vähintään -10 pistettä. Vastausvaihtoehtoja voi olla 4–6, joihin on yleensä vain yksi oikea vastaus. Ohjeistus muuttuu vuosittain hieman, joten ohjeet kannattaa lukea ennen vastaamista.

Monivalintoihin vastaamisessa on keskeistä hallita se logiikka, jolla monivalinnat on rakennettu. Alkeiskurssilla voit tutustua pintapuolisesti monivalintoihin vastaamiseen. Perusteellisemmin monivalintojen logiikkaan voi perehdytään Oikistreeni-kurssilla.

Yleinen harhaluulo on, että harjoitustehtävillä pystyisi harjoittelemaan oikeat vastaukset monivalintakysymyksiin. Näin ei kuitenkaan ole muuta kuin ehkä muutaman kysymyksen osalta. Kysymykset on nimittäin mahdollista muotoilla hyvin eri tavoin. Monivalinnoissa pärjäämisen kannalta niiden logiikan ymmärtäminen onkin keskeistä. Hyvin pieni muutos kysymyksessä tai vastausvaihtoehdossa voi kääntää oikean vastauksen toiseksi.

Osa monivalinnoista voi perustua puhtaasti aineistoon. Tällöin painottuu aineiston lukutaito, joka kehittyy runsaalla harjoittelulla. 

Harjoittelun voi aloittaa etukäteen hyödyntämällä vanhoja valintakokeita tai aineistotehtäviä sisältävää kurssia. Vuoden 2019 valintakokeessa tällainen harjoitteluun soveltuva tehtävä on numero 4. Tämän linkin takaa löydät puhtaan version valintakokeesta. Oikeat vastaukset tehtävään löydät puolestaan täältä

Lainkohdan merkitseminen kannattaa myös opetella jo etukäteen, jotta viittaukset lainkohtiin ymmärtää varmasti kokeessa. Momentit on osattava erottaa itse lakitekstistä. Käytännössä momentit merkitään rivinvaihdolla.

Kirjalliset tehtävät

Valintakokeen toinen osa koostuu erilaisista kirjallisista tehtävistä. Osaan niistä voi liittyä aineisto. Tyypillisesti kirjalliset tehtävät ovat pääsääntöisesti esseetehtäviä. Oikeustieteellisessä esseet ovat aika sähkösanomia. Omaa pohdintaa valintakokeessa ei arvosteta. Esseiden tyypillinen virhe on, että niistä tulee liian pohdiskelevia tai mielipiteitä ilmaisevia.

Oikeustieteelliselle pääsykokeelle tyypillinen tehtävätyyppi on oikeutapausvastaus. Se on vastausteknisesti haastava tehtävätyyppi ensikertalaiselle, mutta sen saa haltuun riittävällä harjoittelulla. Vastauksen tulee edetä johdonmukaisesti pääsäännöistä poikkeuksiin ja säännöistä tapauksen faktoihin sekä lopuksi tehtävään johtopäätökseen.

Kirjallisia tehtävätyyppejä voi olla muitakin. Erityisesti erilaiset soveltavat tehtävät ovat yleistymässä. Niissä pelkän kirjan tiedon ulkomuistista paperiin kirjoittaminen ei riitä pitkälle.

Todistusvalinta oikeustieteelliseen

Todistusvalinta koskee ensikertalaisia hakijoita. Muilla ei ole mahdollista hakea todistuksella. 

Usein todistusvalinnan tulokset tulevat niin myöhään, että lukuaika valintakokeeseen on jo alkanut. Yleensä se tarkoittaa, että todistuksella sisään pääsevät aloittavat myöskin lukemisen valintakokeeseen. Itse valintakoetilaisuuteen ei tarvitse kuitenkaan osallistua, koska tulokset ovat yleensä siihen mennessä tulleet.
Rankan yo-kokeisiin liittyvän luku-urakan jälkeen voi olla haastavaa motivoida itseään lukemaan vielä pääsykokeisiin, jos on kirjoittanut omasta mielestään hyvin. Pisteytys perustuu taulukkoon, jossa eri aineet on painotettu hieman eri tavoin. 

Ota yhteyttä

Saat vastauksen niin pian kuin se on vain inhimillisesti mahdollista.