Motivaatio

Motivaatioluennot yltävät usein korkealle the only place where success comes before work is in the dictionary -tasolle. Pidän sitä erittäin ihailtavana, että joku osaa tartuttaa toiseen motivaation muutamalla sanalla.

Tämä luento jää kuitenkin tasolle, mitä päässä liikkuu pääkoekevään aikana. En tule paljastamaan aivan kaikkea, mitä minulla päässäni liikkui tuolloin. Yritän päästä sen sijaan muiden pään sisään.

Yksi yleensä päähän nouseva ajatus on, olenko tarpeeksi hyvä päästäkseni oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Se on haastava ajatus pureskeltavaksi. Oikeustieteellisen pääsy vaatii paljon, eikä suurin osa pääse koskaan sisään. Se on tilastollinen fakta.

Lakimieheksi ryhtyminen

Valintakokeeseen valmistautumisen aikana tulet kokemaan monia erilaisia tunnetiloja. Motivaatio on keskeinen tekijä, joka auttaa kahlaamaan valmistautumisen aikana esiin nousseiden tuntemusten läpi.

Kaikki 5000 oikeustieteelliseen hakijaa eivät ole tarpeeksi motivoituneita. Osa tippuu motivaation puutteen takia pois kyydistä. Valintakokeen vaatimaa työmäärää on liki mahdoton jaksaa, ellei halua oikeasti ryhtyä lakimieheksi.

Lakimieheksi ei tulla vahingossa. Lakimieheksi on ryhdyttävä. Ensin on tehtävä päätös ryhtyä lakimieheksi. Sen jälkeen sitä päätöksen vahvuutta tullaan koettelemaan ensin valintakokeeseen valmistuessa sekä valintakokeessa ja myöhemmin oikeustieteen opinnoissa. Ilman sitkeyttä ja periksiantamattomuutta saattaaa lakimiehen ammatti jäädä vain haaveksi.

Itsensä vertaaminen muihin hakijoihin väärin perustein

Sisäänpääsyprosentti tuijottaminen voi aiheuttaa epätoivoa. Itseään lähtee vertaamaan helposti muihin. Muut voivat vaikuttaa voittamattomilta vastustajilta, jolloin usko omaan tekemiseen laskee. On luonnollista verrata itseään muihin, mutta teemme vertailun usein vertaamalla epäolennaisia asioita.

Vajaa viikko pääsykoekirjojen julkaisemisen jälkeen parin hakijan kirjat muistuttivat vappuhuiskaa. Itse olin vasta päässyt lukemisen makuun. En voinut välttyä ajatukselta, että nyt olen saanut aikaan liian vähän. 

Saatamme verrata omaa auton kotteroamme naapurin hienoon autoon ja ajatella, että naapurin on oltava menestynyt työssään. Todellisuudessa auto voi olla lainarahalla ostettu statussymboli. Teemme päätelmiä omasta ja toisen hyvyydestä jossakin tietyssä asiassa usein täysin väärillä perusteilla.

Psykologiassa tunnetaan käsite haloefekti, joka on kognitiivinen vinouma. Haloefekti syntyy siitä, kun huomiota herättäviin positiivisiin ominaisuuksiin liitetään mielessä muitakin positiivisia piirteitä.

Ei ole sattumaa, että lakimiehet pukeutuvat italialaiseen villaan. Sen tarkoituksena on tietysti synnyttää mielikuva juridisesti pätevästä lakimiehestä.

Oikeustieteellisen hakijat eivät ole immuuneja haloefektin synnyttämiltä mielikuvilta. Hakijat vertaavat itseään toisiinsa arvioidessa omaa menestymismahdollisuutta usein tunnistamatta haloefektiä.

Sosiaalinen paine

Sosiaalinen paine voi auttaa ylläpitämään motivaatiota. Yksi ulkopuolisen motivaatioiden lähteistä on sosiaalinen paine. Pakko on paras muusa. Oman itsekurin voimaan luottaminen voi koitua kohtaloksi. Harvalla hakijalla sisäinen motivaatio yltää sille tasolle, että kirjojen toistuva lukeminen itsessään olisi kovin mielekästä.

Oikeustieteellisen pääsykokeeseen lukeminen on usein yksinäistä puurtamista. Sosiaalista painetta ei ole, ellei sitä onnistu rakentamaan keinotekoisesti.

David ja Goljat: Mitkä asiat ratkaisevat sisäänpääsyn oikeustieteelliseen?

Oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa on jo kauan aikaa sitten nousut stereotyyppistä ensimmäisen vuoden opiskelijaa kuvaavaksi käsitteeksi “blondi phuksityttö”, jonka “potkua munille” vanhemmat sedät pelkäävät (tai odottavat). Blondia phuksityttöä voidaan pitää tyypillisenä oikeustieteelliseen pääsevänä hakijana tilastojen valossa – oikeustieteellisen tiedekunnan Svenssonina.

Tyypillinen oikeustieteenopiskelija on usein kirjoittanut hyvät paperit kotiseutunsa hyvämaineisesta lukiosta. Verrattain tyypillistä on myös, että juridiikka kulkee jossain määrin geeneissä. Pienen otannan perusteella blondin phuksitytön lapsuudenkodissa on myös paljon kirjoja, ja mielenkiinnonkohteet ovat viini ja matkailu. Näiden tyypillisten piirteiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että viinin maistelu edesauttaisi sisäänpääsyä.

Voidaankin kootusti esittää useita seikkoja, jotka ehkä yhdistävät useita hyväksyttyjä hakijoita, mutta eivät ratkaisevalla tavalla edesauta sisäänpääsyä. Asiat, joilla ei ole ratkaisevaa merkitystä sisäänpääsyn kannalta, ovat:

  • Sujuivatko YO-kirjoitukset hyvin? (Ellei taskussasi ole huippupaperit, joilla pääsee suoraan sisään.)
  • Ovatko vanhempasi lakimiehiä tai korkeakoulutettuja?
  • Oletko käynyt eliittilukiota?
  • Yltääkö älykkyysosamääräsi huippulukemiin?
  • Oliko lapsuudenkodissasi paljon kirjoja?
  • Kuinka paljon valmennuskurssisi maksoi?

Ei ole missään nimessä huono juttu, jos tunnistat itsesi tulevaksi blondiksi phuksitytöksi. Monet blondin phuksitytön ominaisuudet tilastollisesti ennakoivat menestystä myös valintakokeessa. Blondi phuksityttö on valintakokeessa Goljat.

Edellä kuvatun listan tarkoituksena on herätellä oikeustieteelliseen pyrkiviä Goljatteja huomaamaan, että heidän vahvuutensa saattaa olla haavoittuvaisia kamppailussa paikasta oikeustieteelliseen.

Goljatin haavoittuvuudet

Goljateilla on riski lähteä kamppailuun samoin eväin kuin aina ennenkin. Se voi koitua kohtaloksi, koska pelisäännöt ovat ratkaisevalla tavalla erilaiset. YO-kokeessa pitkä essee saattoi olla yksi hyvän esseen tunnuspiirteistä, mutta oikeustieteellisen valintakokeessa pyritäänkin usein saamaan kaikki olennainen asia yhteen sivuun.

Muutokset eivät koske vain sääntöjä, vaan myös opiskelustrategiaa on kyettävä muuttamaan paremmin oikeustieteelliseen pääsykokeeseen sopivammaksi. Monet samat tekijät, jotka ovat auttaneet menestykseen aikaisemmissa opinnoissa, auttavat pärjäämään myös oikeustieteellisen valintakokeessa. Opiskelustrategia on kuitenkin oltava osin erilainen.

Asiat, joilla on ratkaisevaa merkitys valintakokeessa menestymisessä:

  • Miten motivoituneena pysyt?
  • Kuinka hyvin suoriudut paineen alla?
  • Miten kurinalainen olet?
  • Oletko noudattanut lukusuunnitelmaa?
  • Oletko kerrannut tarpeeksi?
  • Oletko harjoitellut tehtävien tekemistä?
  • Miten tehokkaasti olet työskennellyt?
  • Oletko huolehditko jaksamisestasi?
  • Oletko opetellut ulkoa olennaiset asiat?
  • Ymmärtkö lukemasi?
  • Pystytkö kirjoittamaan tiiviisti olennaiset asiat kellon asettamissa rajoissa?

Aikanaan kerrottu tarina Davidista ja Goljatista päättyi vahvan ja suurikokoisen Goljatin häviöön pientä paimenpoikaa Davidia vastaan, koska Goljat ei pystynyt muuttamaan vahvuuksiaan uuteen toimintaympäristöön sopiviksi. Näin ollen erilaisella strategialla lähestynyt paimenpoika onnistui useiden hämmästykseksi tainnuttamaan suuren ja mahtavan Goljatin.

Tarkoituksenani ei ole lannistaa Goljatteja tai povata huonoa menestystä eliittilukion kasvatille. Usein aikaisempi menestys tuppaa kerryttämään lisää menestystä. Goljateilla on hyvät mahdollisuudet menestyä valintakokeessa, mikäli valintakoe ei kosahda haavoittuvuuteen.

Mahdollisia Goljattien haavaittovuuksia:

  • YO-pisteet ehkä riittävät, jolloin motivaatiota lukemiseen on vaikea löytää.
  • Suvun tai kaveripiirin asettamat menestyksen paineet nousevat liian suuriksi.
  • Lukusuunnitelman laadinnan laiminlyönti.
  • Lahjattomat harjoittelee, harjoitustehtävät jäävät tekemättä.
  • Kaiken alleviivaaminen, pyrkimys opetella kaikki kirjat alusta loppuun.
  • Oikeustieteellisen tekstin lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat ilman opettelua.
  • Muun elämän asettaminen etusijalle.
  • Lukiokin meni lukematta läpi, olisi hienoa päästä kerskumaan, miten vähällä lukemisella voi oikeustieteelliseen päästä.
  • Pyrkimys olla kuin kone – ei ollenkaan vapaa-aikaa.

Pyri tiedostamaan mahdolliset haitalliset ajattelumallit jo ennen valintakoekirjallisuuden julkistamista. Älä lähde soitellen sotaan, äläkä varsinkaan oikeustieteellisen valintakokeeseen.

David: takavasemmalta sisään

Oikeustieteellisessä opiskelee muitakin kuin vain blondeja phuksityttöjä. Oikeastaan oikeustieteen opiskelijat muodostavat hyvin heterogeenisen joukon. Kaikilta ei löydy blondeja hiuksia ja ällän papereita. Eivätkä kaikki ole komeita kuin Harvey Specter ja haaveile työstä Espan toimistossa. Hyvä niin! Oikeusvaltio tarvitsee monipuolisen lakimieskunnan.

Oikeustieteelliseen ei kannata jättää hakematta sen perusteella, ettei istu omissa mielikuvissa oikeustieteen opiskelijoiden joukkoon. Se joukko on monipuolisempi kuin villeimmät mielikuvasi.

Miksi valita oikeustieteellinen?

Davideille oikeustieteellinen ei ole välttämättä ollut selvä valinta kovin pitkään. Se on voinut olla epärealistinen unelma tai oikeustieen opiskelu ei ole käynyt mielessäkään aiemmin. Halu päästä oikeustieteelliseen voi olla kuitenkin kova.

Oikeustieteellinen tarjoaa arvostetun tutkinnon, joka avaa mahdollisuuksia työskennellä monenlaisissa tehtävissä. Tuomareiden ja asianajajien tehtävät ovat tyypillisiä valintoja, mutta vaihtoehdot ja mahdollisuudet eivät rajoitu niihin.

Oikeustieteen opiskelu ei vaadi mitään erityisiä taitoja. Opinnot voi opiskella suomeksi. Muutama kurssi on opiskeltava osin englanniksi ja virkamiesruotsi (se ei ole niin paha kuin huhutaan) on suoritettava. Yläasteen matematiikalla selviää finanssioikeuden tentin heittämällä. Kaikki taidot, joita oikeustieteen opiskelussa tarvitaan on opittavissa.

Aikaisempaa oikeustieteen tuntemusta ei vaadita

Oikeustieteelliseen voi hakea, vaikka ei olisi koskaan aiemmin lukenut oikeustieteellistä kirjallisuutta. Harva ensimmäistä kertaa hakeva on.

Oikeustieteellinen kirjallisuus voi tuntua aluksi haastavalta, mutta ei se niin kuivaa ole kuin voisi kuvitella. Oikeudelliset ongelmat ovat usein erittäin mielenkiintoisia.

Daavidit ovat (muiden) yllättäjiä

Daavidit eivät lähde tyypillisesti muiden silmissä ennakkosuosikkina oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Aiempi koulumenestys ei välttämättä ole ollut yhtä menestystä. Daavidit eivät ehkä ulkoisesti näytä tulevilta lakimiehiltä. (Ihmisillä on paljon stereotypioita, miltä lakimiehen kuuluu näyttää.) Muut suhtautuvat herkästi Daavidin haluun hakea oikeustieteelliseen huvittuneesti tai epäilevästi.

Kannustaviksi tsemppauksiksi tarkoitetut puheet voivat paljastaa kanssa ihmisten epäilyt. “Harva oikeustieteellisen ensimmäisellä yrityksellä pääsee”. “Ulkomaille voisi päästä helpommin ja nopeammin opiskelemaan.” “Haetko siis pelkästää oikikseen?”

Toisinaan jotkut voivat sanoa suoraan, miten paljon uskovat Daavidin mahdollisuuksiin päästä opiskelemaan oikeustieteelliseen. “Oikeustieteelliseen päästäkseen pitää olla poikkeuksellisen lahjakas.” “Saahan sitä kaikkea haluta.” “Olisit kirjoittanut paremmin.”

Miten Daavid onnistui?

Daavid ei ollut kangistunut vanhoihin kaavoihin. Aikanaan kaksinkamppailut käytiin lähitaisteluna, mutta Daavid hyödynsi paimenpojan oppeja. Heiveröinen Daavid murskasi valtavan Goljatin kaukaa heitetyllä kivellä. Goljat oli voittamaton vain perinteisellä tavalla.

Harjoittelu: Daavid linkosi kiven kaukaa Goljatin otsaan. Kiven linkoamista Daavid oli harjoitellut paljon paimentaessa. Sen takia Daavid onnistui tositilanteessa. Vastaavalla tavalla oikeustieteellisen pääsykokeeseen valmistautuminen vaatii harjoitusta. Kertaaminen ja tehtävien tekeminen on sitä harjoitusta, mitä sisäänpääsy vaatii.

Omien mahdollisuuksien tiedostaminen: Muiden aseet voivat olla kuin Goljatin miekka. Terävän ja vaarallisen näköinen, mutta vaarallinen vain kaksinkamppailussa. Daavid uskoi ehkä muiden mielestä sokeasti siihen, mitä teki. Daavid kuitenkin tiesi itse harjoitelleensa hyvin ja uskoi pärjäävänsä myös voittamattomalta vaikuttavaa vastustajaa vastaan.

Pelikentän säännöt olivat muuttuneet: Totuttu tapa toimia ei toimi, jos pelataan erilaisilla säännöillä. Uuden pelikentän säännöt opettelemalla, voi parantaa mahdollisuuksiaan menestyä. Oikeustieteellisissä valintakokeessa on lähtökohtaisesti eri säännöt kuin muissa valintakokeissa tai ylioppilaskirjoituksissa. Valintakokeen sääntöjä voi yrittää ennakoida aikaisempien kokeiden sääntöjen perusteella. Sääntöjen muuttumiseen pitää myös valmistautua. Mikään ei takaa, että valintakoe järjestetään samoilla säännöillä kuin aina ennenkin.

Tiedosta, että…

  • Jos jokin asia on hankala sinulle, se on todennäköisesti myös muille sitä.
  • Polta veneet. Jos luovuttaminen aiheuttaa enemmän tuskaa kuin loppuun asti sinnittely, tuskin haluat luovuttaa.
  • Yhden säännön opetelulla voi saada yhden pisteen kokeessa. Jos sinulle tulee tunne, että olet valmis luovuttamaan, päätä opetella vielä yksi sääntö tai muu asia olennainen asia. Jos edelleen tuntuu samalta, toista ohje. Tätä ohjetta toistamalla et tule luovuttaneeksi, vaan otat pieniä askelia sisäänpääsyä kohti.
  • Tilastot eivät kerro sitä, pääsetkö sisään vai et.
Valikko