---

Tämä on vanha vuoden 2019 versio. Katso päivitetty versio luennosta: Oikeustiede.com – Monivalintatehtävät ja vastaustekniikka

---

Ainoa tehtävätyyppi, joka tiedetään varmasti sisältyvän oikeustieteellisen valintakokeeseen on monivalinnat. Monivalinnoissa onnistuminen ratkaisee sen, tarkastetaanko hakijan loput vastaukset vai ei. Erinomaiset esseet ja oikeustapaukset eivät tuo opiskelupaikkaa, jos monivalinnoissa ei yllä 1248 parhaan hakijan joukkoon.

Vuonna 2018 toiseen tarkastusvaiheeseen eteni 1680 vastausta. Kokeeseen osallistui 4090 hakijaa, joten 59 % vastauksista karsiutui ennen muiden tehtävien tarkastusta. Monivalinnoissa onnistuminen on ratkaisevan tärkeää. Ruutuja ei voi rastittaa miten sattuun. Vuonna 2019 toiseen tarkastusvaiheeseen eteni enää 1569 vastausta, vaikka hakijamäärä nousi.

Minkälainen tehtävätyyppi monivalinnat ovat?

Monivalinnoissa hakijan tulee valita annetuista vaihtoehdoista yksi tai useampi vaihtoehto. Tehtävänannosta yleensä selviää, voiko kysymykseen olla useampi oikea vastaus vai ei.

Erilaisia monivalintatehtäviä on useita. Olen jaotellut tyypillisiä oikeustieteen valintakokeissa esiintyneitä monivalintoja niiden kysymyksenasettelun perusteella.

• Oikeustapausmonivalinta. Tehtävänannossa kuvataan oikeudellinen ongelma. Hakijan on ratkaistava oikeustapaus valintakoekirjallisuuden perusteella ja valittava annetuista vaihtoehdoista sopivin ratkaisu oikeustapaukseen.
• Aineistoon perustuva monivalinta. Kysymykset perustuvat valintakokeessa jaettavaan aineistoon ja mahdollisesti osittain myös valintakoekirjallisuuteen. Hakijan on löydettävä aineistosta oikeat vastaukset monivalintakysymyksiin.
• Käsitteen selitys. Kysymyksessä tai vastausvaihtoehdoissa on annettu käsite, joka pitää yhdistää selitykseen.
• Aukkotäydennys monivalinta./ Miten jatkuu? Säännöstä tai muusta virkkeestä puuttuu sana tai jatko-osa. Hakijan on valittava valintakoekirjallisuuteen perustuva vaihtoehto, joka täydentää virkkeen paikkaansa pitäväksi.
• Mikä ei kuulu/kuuluu joukkoon? Vastausvaihtoehdoissa esitetään joukko käsitteitä tai muita ilmaisuja. Hakijan tehtävä on määrittää, mitkä niistä kuuluvat yhteen ja mitkä eivät. Valintakokeessa esiintyneistä listoista saa tämän tyyppisiä tehtäviä tehtyä helposti.
• Tosi/epätosi väitteitä. Vastausvaihtoehtona on väitteitä, joista hakijan on pääteltävä pitävätkö ne paikkaansa vai eivät.
• Järjestä vaiheet. Monivalinnoissa voidaan kysyä, mikä on seuraava vaihe jossakin prosessissa tai historiassa.

Monivalintojen haastavuus perustuu pieniin yksityiskohtiin

Monivalinnat voivat kuulostaa äkkiseltään helpolta tehtävätyypiltä. Sitä ne eivät välttämättä ole. Oikeustieteellisen valintakokeissa monivalinnoista on saatu rakennettua erittäin haastavia.

Monivalinnat testaavat valintakoekirjallisuuden hallitsemisen lisäksi luetun ymmärtämistä. Kysymyksiin voi sisältyä sanoja, jotka kääntävät koko kysymyksen merkityksen päinvastaiseksi. 

Kaksinkertaisen kieltosanan käyttäminen

Tehtävänannossa ja vastausvaihtoehdoissa saatetaan kummassakin käyttää negaatiota.

Esim. Mikä ei pidä paikkaansa? a) Suomessa on perustuslaki b) Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta c) Maan tapa ei ole voimassa oleva oikeuslähde Suomessa. d) EU-oikeus on voimassa Suomessa.

Vaihtoehdot a, b ja d pitävät paikkaansa. Sekä kysymyksessä että vaihtoehto c:ssä on käytetty kieltosanaa ei. Jos toisesta näistä puuttuisi kieltosana, vastaus kääntyisi päinvastaiseksi.

Tässä esimerkissä asia vaikuttaa yksinkertaiselta. Koetilanteessa näin yksinkertainen asia voi muodostua kompastuskiveksi, jos siihen ei osaa kiinnittää huomiota. Kaikki edeltävät kysymykset ovat voineet kysyä, mikä pitää paikkaansa. Tällöin on riski, että hakijalta jää huomaamatta kieltosana.

Ehdottomat väitteet

Tehtävänannossa tai vastausvaihtoehdoissa saatetaan tehdä väitteestä ehdoton yhdellä tai kahdella pienellä sanalla. Jos väite on ehdoton, tarkoittaa se, että mitään poikkeusta ei sallita. Juridiikassa on harvoin asioita, joihin ei liity minkäänlaista poikkeusta.

Tyypillisiä ehdottoman väitteen tuntomerkkejä ovat sanat “aina”, ”ainoastaan”, ”vain” ja “ei koskaan”. Tehtävänlaatijat tietävät, että näitä sanoja painotetaan valmennuskursseilla. Sen takia tehtävänlaatijoilla voi olla kiusaus käyttää sanoja myös sellaisessa merkityksessä, että ehdoton väite on todella ehdoton.

Jos törmäät valintakokeessa ehdottomaan väitteeseen, pysähdy miettimään, voiko väite todella on ehdoton. Usein näin ei ole. Tämän oletuksen perusteella ei kuitenkaan kannata lähteä arvaamaan mitään, koska aina tämä oletus ei pidä paikkaansa.

Oliko se ja vai tai?

Sanoilla “ja” ja “tai” on keskeinen merkitys juridiikassa. Jo lukiessa valintakoekirjallisuutta kannattaa kiinnittää huomiota näihin sanoihin. Monivalinnoissakin nämä sanat voivat ilmetä, jolloin niihin on kiinnitettävä huomiota.

Arvaaminen ei kannata

Tyypillisesti monivalinnoissa rangaistaan vääristä vastauksista pistevähennyksillä, jotta arvaaminen ei kannattaisi.

Pistevähennyksiä ei voi saada tyypillisesti kuitenkaan enempää kuin tehtävästä voi saada pisteitä. Tämän takia pääsääntöön “arvaaminen ei kannata” on olemassa poikkeus. Muutaman kohdan arvaaminen kannattaa, jos et tiedä yhtään oikeaa vastaus monivalintaan.

Vuoden 2019 valintakokeessa muutettiin monivalintojen logiikkaa siten, että tehtävästä pystyi saamaan jopa miinus kymmenen pistettä, jos vastasi kaikkiin kysymyksiin väärin tai jätti kokonaan tyhjäksi. Monivalinnoista saadut miinuspisteet söivät siis koko kokeen pistesaalista.

Yleensä arvaaminen ei kannata. Väärät vastaukset rokottavat niin armottomasti pisteitä, että tehtävä menee helposti nollille. Pistevähennys on tyypillisesti -1 pistettä tai joskus -2 pistettä. Jos tiedät 7 vastausta, se on jo hyvin. Ellet sitten mene arvaamaan väärin loppuja kolmea vastausta. Tällöin saat seitsemästä oikeasta vastauksesta vain 4 pistettä.

Kiikun kaakun tilanteessa mieti, haluatko todella ottaa riskin. Toisinaan monivalinnat voivat olla niin helppoja, että kaikkiin kysymyksiin pystyy vastaamaan. Toisinaan joku piilotettu kompa voi jäädä huomaamatta.

Pääsääntöön “arvaaminen ei kannata” on toinenkin poikkeus. Jos valintakokeessa ei lue, että pisteitä vähennetään, niin silloin pisteitä ei vähennetä vääristä vastauksista. Pistevähennykseksi voidaan ilmoittaa myös 0. On erityisen tärkeätä lukea valintakokeessa annetut ohjeet ja tehtävänannot huolellisesti. Se ratkaisee lopulta, millä taktiikalla lähdet vastaamaan kysymyksiin. Vuoden 2019 valintakoe osoitti, että vakiintuneita ohjeita voidaan muuttaa valintakokeessa koska vaan ilman ennakkovaroitusta.

Kysymystyypit

Kun kävin läpi vanhoja Helsingin yliopisto, Lapin yliopiston ja Turun yliopiston valintakokeita vuosilta 2008–2018, huomasin monivalintojen kysymysten muotoilussa tiettyä säännönmukaisuutta. Jaottelin kysymykset tyypeittäin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tulet kohtaamaan valintakokeissa joitakin seuraavista kysymyksistä.

Valitse eniten oikein tai väärin oleva vaihtoehto.

• Mikä pitää eniten paikkaansa?/ Mikä väitteistä on eniten totta?
• Mikä pitää vähiten paikkaansa?/ Mikä väitteistä on vähiten totta?/ Valitse todennäköisesti ongelmallisin kohta.
• Mikä ei ole olennaista?
• Mikä on olennaista?

Valitse mikä/mitkä väitteet pitävät tai eivät pidä paikkaansa.

• Mikä väitteistä ei pidä paikkaansa?/ Mikä ei ole sallittu? / Mikä ei ole oikein?
• Mikä väitteistä pitää paikkaansa?/ Mikä on sallittu?/ Mikä on oikein?

Valitse mikä/mitkä kuuluvat tai eivät kuulu joukkoon.

• Mikä seuraavista Y kuuluu joukkoon X?
• Mikä seuraavista Y ei kuulu joukkoon X? Mikä seuraavista Y ei lueta joukkoon X? Mikä seuraavista ei ole X? Mikä seuraavista ei kelpaa X:ksi?
• Mitkä vaihtoehdot kuvaavat Y:tä X:ssä?
• Mitkä vaihtoehdot eivät kuvaavaa Y:tä X:ssä?

Laita asiat järjestykseen (tärkeys, aika, suuruus, ensimmäinen vaihe jne.)

• Mikä on järjestyksessä viimeinen?
• Mikä on järjestyksessä ensimmäinen?
• Mikä on tärkein?

Oikeustapaukset

• Mistä on kysymys? Minkä X:n arvioinnista on kysymys?
• Mitä seuraa X:stä?
• Kuinka paljon?
• Milloin?

Käsitteen selitys

• X [käsite] tarkoittaa
• [käsitteen selitys]. Mikä on oikea vastaus?

Tyypillinen monivalinta

Vanhojen valintakokeiden perusteella voidaan muodostaa hypoteesi siitä, minkälainen on tyypillinen monivalintatehtävä. Tehtävänlaatijat voivat kuitenkin yllättää. Kaikkeen on hyvä varautua.

Tyypillisen monivalintatehtävän tunnusmerkit:

• Kymmenen kysymystä.
• Neljä vastausvaihtoehtoa.
• Yksi oikea vastaus.
• Väärästä vastauksesta -1 piste, oikeasta vastauksesta + 1 pistettä. Ei vastausta = 0 pistettä.
• Monivalinnat perustuvat valintakoekirjallisuuteen.
• Jokainen kysymys on oma erillinen kokonaisuus.

Vuoden 2019 tehtävänlaatijoiden yllätys oli, että tehtävän yhteenlaskettu pistemäärä pystyi olemaan aiemmasta poiketen negatiivinen. Tehtävästä saadut miinuspisteet saattoivat siis rokottaa myös muista tehtävistä saatuja pisteitä.

Miten valmistautua monivalintoihin?

Valintakoekirjallisuuden lukeminen on tietysti lähtökohta monivalintoihin valmistuessa. Lukiessa on syytä kiinnittää huomiota seikkoihin, joita monivalinnoissa usein testataan.

Kiinnitä lukiessasi huomiota näihin:

• Muodostuuko jostakin asiasta lista? Usein kysytään listaa, mikä ei kuulu joukkoon tai kuuluu joukkoon. Lista ei välttämättä ole merkitty tekstiin listaksi. Olennaista on, voidaanko jostakin asiasta muodostaa lista.
• Käytetäänkö listassa sanaa ja vai tai?
• Onko listata tyhjentävä vai voiko listaan kuuluva asia ilmetä myös muulla tavalla (ei tyhjentävä)?
• Onko joku sääntö ehdoton vai onko olemassa joku poikkeus?
• Liittyvätkö jotkin eri osissa kirjaa mainitut asiat yhteen? Muodosta kategorioita koko kirjasta. Esim. Ketkä kaikki olivat oikeusrealisteja?
• Voitko laittaa kirjassa esitettyjä asioita tärkeysjärjestykseen, aikajärjestykseen, suuruusjärjestykseen tai vastaavaan järjestykseen? Esim. Mitkä ovat velanperinnän vaiheet aikajärjestyksessä?

Miten vastaan monivalintoihin?

Oikeustieteellisen valintakokeen monivalinnat ovat luetun ymmärtämisen testi. Se testaa sekä valintakoekirjallisuuden että valintakokeen tehtävien ymmärtämistä.

• Lue tehtävänanto huolellisesti.
• Kiinnitä huomiota pieniin sanoihin, jotka muuttavat koko kysymyksen merkitystä.
• Varmista, paljon tehtävän väärästä vastauksesta jaetaan miinuspisteitä vai jaetaanko ollenkaan.
• Onko tehtävään yksi vai useampi oikea vastaus? Yleensä tämä kerrotaan tehtävässä.
• Älä liikaa epäile itseäsi. Joskus monivalinnat ovat tarkoituksella helppoja. Uskalla vastata silloin kun tiedät.
• Älä lähtökohtaisesti arvaa.
• Varaudu kompiin, mutta tiedosta, että kaikki tehtävät eivät ole kompia.
• Kiinnitä huomiota kieltosanojen käyttöön kysymyksessä ja vastausvaihtoehdoissa.
• Merkitse oikea vastaus oikeaan kohtaan. Harjoittele optisesti luettavan lomakkeen täyttöä mallilomakkeella ennen valintakoetta.