Lukusuunnitelma

 

Saat lukusuunnitelmapohjan vuoden 2020 oikeustieteelliseen valintakokeeseen osallistumalla Jurriksen valmennuskurssille.

 

Lukusuunnitelma on välttämätön

Jos saat valita, lähdetkö aarrejahtiin kartan kanssa vai ilman karttaa. Kumman valitset? Tietysti aarteen voi löytää ilman karttaakin, mutta onhan se huomattavasti todennäköisempää löytää aarre kartan kanssa kuin ilman sitä. Lukusuunnitelma on kuin kartta, joka johdattaa sinut kohdin päämääräsi – opiskelupaikkaa oikeustieteellisessä tiedekunnassa 2020.

Oikeustieteelliseen valintakokeeseen valmistautumisessa on kyse muustakin kuin vain kirjojen lukemisesta. Kirjojen keskeinen sisältö on opeteltava ulkoa riittävän täsmällisesti. Lisäksi kysymyksiin on osattava vastata oikealla tavalla. Jo lukemisen aikana on kiinnitettävä huomiota eri käsitteiden merkityseroihin ja pieniin sananvalintoihin. Lukiessa on ymmärrettävä, milloin puhutaan samasta aiheesta ja milloin eri aiheesta.

Pääsykoekirjat lukemalla voi jo muutaman lukukerran jälkeen saada kattavan yleiskuvan kirjojen aiheista. Yleiskuva ei kuitenkaan riitä valintakokeessa. Yleinen hakijoiden virhe on, että he pyrkivät vain ymmärtämään aihealueet syvällisesti. Tällöin hakijat lähtevät syventämään ja syventämään yleistä aiheiden ymmärrystä.

Tällainen lukeminen on luonnollista, sillä syvällinen ymmärtäminen on se, mitä ylioppilaskirjoituksissa vaaditaan. Oikeustieteen valintakokeessa vaaditaan syvällisen ymmärtämisen lisäksi täsmällisyyttä. Täsmällisyyden vaatimus on niin keskeinen, että parempaan menestykseen valintakokeessa voi päätyä asioiden suurpiirteisellä ymmärtämisellä, jos asiat osaa esittää täsmällisesti.

Oikeustieteen valintakokeessa on eri päämäärä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Sen takia en suosittele kopioimaan ylioppilaskirjoituksissa käyttämääsi lukusuunnitelmaa valintakokeen lukusuunnitelmaksi.

 

 

Lataaminen edellyttää osallistumista Jurriksen valmennuskurssille. Itseopiskeluun tarkoitettu verkkokurssi maksaa vain 193 €

Liittymällä Oikeustieteelliseen hakijat FB-ryhmään voit saada kuvan ensimmäisen viikon lukusuunnitelmamallista vuodelle 2020.

Tässä on kuva viimevuoden lukusuunnitelmasta:

 

Lukusuunnitelma oikeustieteelliseen valintakokeeseen
Lukusuunnitelma oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen valmistautumista varten.

 

Lukusuunnitelman laadinta

Lukusuunnitelman laadinta tyhjältä pöydältä on haastavaa. Varmaan sen takia valmennuskursseilla usein jaetaan lukusuunnitelmapohja. Tyypillinen valmennuskursseilta saatu pohja on käytännössä tyhjä taulukko, johon on merkitty valmiiksi päivämäärät.

Oman kokemuksen perusteella kyseenalaistan hiukan tuollaisen pohjan hyödyt. Pelkkä taulukko ei mielestäni poista valkoisen paperin syndroomaa lukusuunnitelman osalta.

 

Valmennuskurssilla painotettiin hyvin paljon lukusuunnitelman tekemisen merkitystä. Hoidin välttämättömän pahan alta pois sutasemalla joitain sivumääriä valmennuskurssilta saatuun taulukkoon.

Lukusuunnitelma oli näin valmis muutamassa minuutissa, mutta sen toteutumisen seuraaminen olikin toinen juttu. Noudatin suunnilleen lukusuunnitelmaa, mutta en työstänyt sitä pitkin kevättä.

Ymmärrän sen taustalla olevan ajatuksen, jonka perusteella hakijoille päädytään jakamaan tyhjiä taulukoita. Ulkopuolinen ei voi tietää, mitkä ovat kyseisen hakijan tarpeet. Muuttujia on niin paljon, että täsmällisen lukusuunnitelmapohjan antaminen koetaan mahdottomaksi tehtäväksi.

Jostain syystä onnistuin kuitenkin laatimaan täsmällisen lukusuunnitelmapohjan. Se ei ole tarkoitettu sellaisenaan noudatettavaksi, mutta sillä voi lähteä liikkeelle ja siitä voi saada inspiraatiota oman lukusuunnitelman laadintaan.

Lukusuunnitelmapohjani muistuttaa hyvin pitkälti omaa lukusuunnitelmaani sinä keväänä, jolloin pääsin sisään oikeustieteelliseen. Lukusuunnitelma on kuitenkin sovitettu nykyisten vaatimusten mukaiseksi.

 

Lukusuunnitelman sisältö

Lukusuunnitelmia on yhtä monta kuin niiden tekijöitäkin. Toiset suosivat summittaisia suunnitelmia, itse suosin täsmällistä lukusuunnitelmaa. Minulla on molemmista kokemuksia. Mielestäni summittainen lukusuunnitelma ei tarjoa niitä kaikkia hyötyjä, joita lukusuunnitelmasta voi saada.

Suosin itse lukusuunnitelmaa, joka pohjautuu pomodoro-tekniikkaan. Lukusuunnitelmassa määritetään ensin, millaisia välitavoitteita pääsykoekeväälle asetetaan.

 

  • Kaikki pääsykoekirjat on luettava silmäillen läpi.
  • Kaikki pääsykoekirjat on luettava ajatuksella läpi X kertaa.
  • Kaikkiin pääsykoekirjoihin on tehtävä alleviivaukset.
  • Pääsykoekirjojen ydinasioista on tehtävä muistiinpanot.
  • Kertausta on oltava vähintään kaksi kertaa päivässä.
  • Valmennuskurssiin menee aikaa X tuntia.
  • Liikuntaa on oltava X kertaa viikossa.
  • Unta on saatava X tuntia yössä.
  • Ruokailuja on oltava X kertaa päivässä.
  • Olennaisten asioiden ulkoa opetteluun on varattava X tuntia aikaa.
  • Harjoituskokeeseen on varattava aikaa X tuntia.
  • Harjoitustehtäviä on tavoitteena tehdä X kpl.
  • Vapaapäiviä haluan pitää X kertaa.

Nämä välitavoitteet on pyrittävä muuttamaan pomodoro-tehtäviksi. Kuinka monta sivua ehdit silmäillä 25 minuutissa? Jos vastaus on 15, satasivuisen kirjan lukemiseen tarvitaan silloin 7 pomodoro-tehtävää. Et voi tarkkaan tietää tätä määrää vielä alustavassa suunnitteluvaiheessa, mutta pyri tekemään valistunut ja realistinen arvio. Myöhemmin seurannan perusteella saat tarkempaa tietoa, jolloin voit tehdä sen perusteella muutoksia lukusuunnitelmaan.

Eri pomodoro-tehtävä kannattaa pyrkiä sijoittamaan niin, että oppimisesta tulee vaihtelevaa. Yhden tehtävän parissa ei ole tarkoitus viettää koko päivää. Alustavassa sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon myös mahdolliset muut menot. Aikaa voi mennä esimerkiksi siivoamiseen, ruoanlaittoon tai töihin.

 

Lukusuunnitelman noudattamisen seuraaminen

Lukusuunnitelman noudattamista ja välitavoitteita on mitattava. Hyvästäkään lukusuunnitelmasta ei ole hyötyä pöytälaatikossa. Lukusuunnitelman on oltava käytössä.

Osan välitavoitteista on hyvä olla mittattavia. Aseta tavoitteita, kuinka paljon pyrit saamaan pisteitä harjoitustehtävistä tai välikokeesta. Milloin pyrit osaamaan keskeiset listat ulkoa? Montako käsitettä osaat selittää vappuun mennessä?

Lisäksi on hyvä seurata lukusuunnitelman toteutumista. Teitkö kaikki päivälle suunnitellut tehtävät? Mikä mieliala sinulla oli tehtävän jälkeen? Kuinka tehokkaasti onnistuit käyttämään tehtävään tekemiseen varatun ajan?

Suosittelen merkitsemään lukusuunnitelmaan “+” -merkkejä ja “-” -merkkejä sen mukaan, miten tehokkaasti tehtävä sujui. Lisäksi on hyvä merkitä tehtävän jälkeinen mieliala esimerkiksi 😀 🙂 😕 🙁 😥 hymiöillä. Yksittäisiin surunaamoihin ja miinusmerkkeihin ei tarvitse reagoida, koska niitä tulee. Jos käyrä uhkaa kääntyä alaspäin on syytä tehdä muutoksia tai pyytää tukea.

 

Lukusuunnitelman muuttaminen

Lukusuunnitelma on hyvä renki, mutta huono isäntä. Varaudu siihen, että joudut tekemään kurssin korjauksia pitkin kevättä. Tulet huomaamaan, mikä toimii ja mikä ei. Mihin menee aikaa, ja mistä suoriudut suunniteltua nopeammin? Joudut poistamaan, lisäämään ja järjestelemään uudelleen pomodoro-palikoita pitkin kevättä. Se on täysin sallittua.

Jo ennen pääsykoekevättä kannattaa kuitenkin tehdä alustava lukusuunnitelma koko kevääksi. Lukusuunnitelmaa on helpompi korjata kuin laatia tyhjältä pöydältä uusi. Voit käyttää laatimaani lukusuunnitelmaa mallina. Lukusuunnitelmamalli auttaa havainnollistamaan minkälaisia asioita esimerkiksi tulisi ottaa huomioon lukusuunnitelmaa laadittaessa.

 

Laatimani lukusuunnitelmamalli

Olen laatinut lukusuunnitelman Excel-muodossa. Voit saada sen osallistumalla Jurriksen valmennuskurssille. Itse asiassa valmiita malleja on viisi erilaista.

Lukusuunnitelmassa on tehty joitakin oletuksia. Lukusuunnitelma olettaa esimerkiksi, että kirjoja olisi kolme kappaletta. Todellisuudessa kirjojen määrä selviää vasta 27.4.2020.

 

Lukusuunnittelmassa käytetyt lyhenteet:

 

  • Lue (S) kirja 1, Lue silmäillen kirjaa numero 1. Silmäilevä lukeminen on tutustuvaa lukemista. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen pyrkiä syvällisesti ymmärtämään luettua. Teksti on tarkoitus tehdä tutuksi. Voit aloittaa lukemisen vain selaamalla kirjan läpi, jonka jälkeen luet kirjan pintapuolisesti läpi normaalia vauhtia. Jos luet 60 sivua tunnissa, 100 sivuinen kirja on luettu kahdessa tunnissa. Hitaampikin tahti on ok.
  • Lue (S) kirja 2, vastaava merkintä kuin Lue (S) kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • Lue (S) kirja 3, vastaava merkintä kuin Lue (S) kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • Lue (A) kirja 1. Lue aktiivisesti kirjaa numero 1. Aktiivisessa lukemisessa pyri ymmärtämään lukemaasi hyvin. Voit pysähdellä vaikeiden asioiden kohdalle, merkitä kysymysmerkkejä vaikeisiin kohtiin jne.
  • Lue (A) kirja 2, vastaava merkintä kuin Lue (A) kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • Lue (A) kirja 3, vastaava merkintä kuin Lue (A) kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • TEE (Muist.): kirja 1, Tee muistiinpanoja kirjasta 1. Lukemisen lomassa voit tehdä ajatuskarttoja, aikajanoja tai muuta materiaalia, joka auttaa ymmärtämään paremmin lukemaasi. Voit tehdä myös esimerkiksi reunamerkintöjä kirjaan, joilla yhdistelet asioita toisiinsa.
  • TEE (Muist.): kirja 2, vastaava merkintä kuin TEE (Muist.): kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • TEE (Muist.): kirja 3, vastaava merkintä kuin TEE (Muist.): kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • TEE (Teht.): kirja 1, Tee harjoitustehtäviä, jotka liittyvät kirjaan 1. Voit käyttää kirjaa apunasi alussa. Alussa on tärkeämpää opetella oikeaa vastaustekniikkaa. Myöhemmin pyri tekemään tehtävät ilman kirjaa.
  • TEE (Teht.): kirja 2,  vastaava merkintä kuin TEE (Teht.): kirja 1. Tehtävät vain toisesta kirjasta.
  • TEE (Teht.): kirja 3,  vastaava merkintä kuin TEE (Teht.): kirja 1. Tehtävät vain toisesta kirjasta.
  • TEE (Allev.): kirja 1, Tee alleviivauksia lukemisen yhteydessä kirjaan 1. Alleviivauksia ei tarvitse tehdä kerralla, mutta voit pyrkiä löytämään alleviivattavia asioita. Käytä alleviivausta mieluummin säästäväisesti. Voit myöhemmin katua kaiken alleviivaamista. Aluksi voit käyttää alleviivaukseen lyijykynää. Myöhemmin kuin hahmotat paremmin, mikä on esimerkiksi pääsääntö ja mikä poikkeus, voit käyttää värikoodausta.
  • TEE (Allev.): kirja 2, vastaava merkintä kuin TEE (Allev.): kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • TEE (Allev.): kirja 3, vastaava merkintä kuin TEE (Allev.): kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • KYSY: kirja 1, Pyri muodostamaan kirjasta kysymyksiä. Luultavasti olet jo merkinnyt aiemmin lukiessasi kysymysmerkkejä reunoihin vaikeisiin asioihin. Muodosta kysymyksiä niistä asioista, joita et ymmärrä kunnolla. Voit esittää kysymyksiä valmennuskurssilla. Tällä kurssilla kysymykset voi esittää kommenttikentässä.
  • KYSY: kirja 2, vastaava merkintä kuin KYSY: kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • KYSY: kirja 3, vastaava merkintä kuin KYSY: kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • LUE (O): kirja 1, Lue kirjat opetellen asiaa. Kirjoja ei tässä vaiheessa lueta alusta loppuun järjestyksessä. Huomio keskittyy alleviivauksiin, listoihin, käsitteisiin, sääntöihin ja oikeustapauksiin. Lue keskeisimpiä asioita läpi yhä uudelleen ja uudelleen. Lue erityisesti otsikoita. Pyri lukemaan samanaikaisesti eri puolilla kirjaa sijaitsevia kappaleita, jotka liittyvät samaan aihepiiriin.
  • Lue (O) kirja 2, vastaava merkintä kuin Lue (O) kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • Lue (O) kirja 3, vastaava merkintä kuin Lue (O) kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • TEE (Opettelu): kirja 1, Opettele keskeisimmät asiat ulkoa. Kirjoita esimerksi käsin listoja tai sääntöjä niin kauan kuin ne sujuvat. Lue keskeinen asia, jonka haluat opetella. Laita kirja kiinni ja pyri kirjoittamaan vasta lukemasi asia ylös täsmällisesti.
  • TEE (Opettelu): kirja 2, vastaava merkintä kuin TEE (Opettelu): kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • TEE (Opettelu): kirja 3, vastaava merkintä kuin TEE (Opettelu): kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • KERTAA: kirja 1, Kertaa kirjassa 1 lukemasi asiat. Kertaustapoja on monia. Voit käydä läpi tekemiäsi tehtäviä, lukea alleviivauksia ja reunamerkintöjä, muistella sisällysluettelon avulla lukujen sisältöä.
  • KERTAA: kirja 2, vastaava merkintä kuin KERTAA: kirja 1. Kirja vain vaihtuu.
  • KERTAA: kirja 3, vastaava merkintä kuin KERTAA: kirja 1. Kirja vain vaihtuu.

 

Muut lukusuunnitelman merkinnät:

 

  • UNI: Unelle on hyvä varata aikaa 8 tuntia yössä. Oppiminen vaatii lepoa.
  • Aamupala: Päivä kannattaa aloittaa aamupalalla, koska oppiminen vaatii energiaa.
  • Aamutoimet/lukupaikkaan siirtyminen: Voit valita joko aamutoimien tekemisen tai lukupaikkaan siirtymisen. Ei vaan! Varaa aikaa aamupesulle ja mahdollisesti kirjastoon siirtymiseen, jos et pysty lukemaan kotona tehokkaasti.
  • Tauko: Kaikkia Pomodoro-tekniikan mukaisia taukoja ei ole merkitty lukusuunnitelmaan. Jokaisen 25 minuutin jälkeen on 5 minuutin tauko. Neljästä pomodorosta koostuvan moduulin jälkeen tulee pidempi 15–30 minuutin tauko. Tauon voi yhdistää myös syömiseen. Tauolla voi esimerkiksi venytellä tai pitää yhteyttä ystäviin.
  • Lounas: Syömisestä ei kannata tinkiä. Lounaaksi voit syödä joko äidin tekemiä pöperöitä tai edellisen päivän ruokaa. Syömiseen käytettävä aika viimeisillä tehoviikoilla on alle puoli tuntia. Itse söin viimeisellä viikolla vain mikrossa lämmitettäviä einesruokia.
  • Päivällinen: Aikaa on varattu ruuan valmistamiseen. Tee ruokaa ja nauti. Säästä ruokaa seuraavan päivän lounaaksi. Tehoviikoilla ruuanlaittoon ei ole aikaa. Pakasta ruokaa tai osta eineksiä. Aikaa on vain lämmittämiseen, jos siihenkään. Nauti kuitenkin ateriastasi.
  • Liikuntaharrastus: Käy lenkillä, kuntosalilla tai harrasta muuten liikuntaa. Liikkuminen pitää huolen jaksamisestasi. Jos sinulla on liikuntaharrastus, voit yrittää aikatauluttaa sen lukusuunnitelmaan.
  • Harrastus: Harrastus voi olla kaikkea, mitä tykkäät tehdä. Se voi olla suunniteltua tai suunnittelematonta ohjelmaa. Voit laskea musiikin kuuntelun harrastukseksi samoin kuin pyykin pesun. Joskus ehkä hyvä nähdä kavereita.
  • Koepaikalle viimeistään: Tiedät paremmin itse, miten kaukana asut koepaikastasi. Varaa siirtymään riittävästi aikaa.
  • Lisäaika: Erityisjärjestelyiden kautta saatava lisäaika on 1 tunti. Lisäajan kanssa koetta saa tehdä 1 tunnin pidempään. Erityisjärjestelyitä on haettava ennen hakuajan loppumista.
  • Etkot: Ennen pääsykoebileitä voi järjestää etkot eli puistossa tai kotona itsensä valmistelemista juhlakuntoon virvoikkeilla, meikeillä ja hiuksia tuhertamalla. Etkot onnistuvat sekä kaverien kesken että yksin.
  • Pääsykoebileet: Pääsykoebileitä järjestetään ainakin Turussa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Helsingissä liput on perinteisesti jaettu valintakokeen palauttamisen yhteydessä. Lippua voi kysyä valvojalta.
  • Valintakoe: Valintakoe järjestetään usealla eri paikkakunnalla 26.5.2020.

 

 

Miten käytät lukusuunnitelma pohjaa?

Lukusuunnitelmassa on aloitus, 3 jaksoa opettelua ja 10 päivän loppukiri. Ensin keskitytään 1 viikko yhden kirjan asioiden opetteluun. Kirjaa vaihdetaan jokaisella jakson viikolla. Viimeiset 10 päivää on loppukiriä, jolloin tavoitteena on opetella ulkoa kirjojen keskeisintä sisältöä.

Pomodoro-palikat on väärikoodattu siten, että erilaisille harjoituksille käytetään eri värejä. Palikoita on mahdollista siirtää Copy-paste -tekniikalla esimerkiksi Execelissä, OpenOffice Calcissa tai Google Sheetsissä.

 

Täsmällisen lukusuunnitelman hyödyt

Tekemällä täsmällisen lukusuunnitelman pystyt paremmin hallitsemaan ajankäyttöäsi. Täsmällinen lukusuunnitelma toimii parhaiten silloin kun sitä on valmis muuttamaan tarvittaessa.

Täsmällisen lukusuunnitelman edut:

 

  • Työskentelyaika ja vapaa-aika erottuu selvemmin toisistaan. Kun luet, niin luet. Tiedät, että sinulla on aikaa myöhemmin tehdä, mitä huvittaa.
  • Pomodoro-pohjaisessa lukusuunnitelmassa sinun tarvitsee motivoida itsesi keskittymään vain 25 minuuttia kerralla.
  • Tiedät jo aloittaessa lukemista, että ehdit opetella kaiken riittävällä tarkkuudella.
  • Pystyt ennustamaan melko tarkasti, mitä teet illalla, seuraavana päivänä, vappuna tai ensi syksynä. Lukusuunnitelma vie sinut kohdin tavoitettasi.
  • Lukusuunnitelmaan voit suunnitella pahan päivän varan. Edes sairastuminen ei saa sinua epätoivoon.

 

Pelästyitkö lukemisen määrää? Voit huokaista.

Vaikuttaako päivät täydeltä? Täysiä ne ovatkin. Lukusuunnitelmamallissani on tähdätty ajankäytön maksimointiin. Lukusuunnitelma pyrkii hakemaan lakipistettä sille, miten pääsykoekeväästä on mahdollista saada kaikki irti.

Lukusuunnitelma sopii parhaiten malliksi henkilölle, joka haluaa päästä tänä vuonna sisään oikeustieteelliseen. Kokeilijat eivät tule kestämään sitä. Lukusuunnitelma tähtää sisäänpääsyyn sinun toivomassa tiedekunnassa. Se ei jätä sisäänpääsyä sattuman tai korkeimpien voimien käsiin.

Lukusuunnitelman mukaisella työmäärällä voit päästä haluamaasi oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Oikeustieteelliseen voi päästä vähemmälläkin ja sattumalta pisteet voivat riittää haluamaasi tiedekuntaan. Kaikki on aina mahdollista. Aina joku lotossakin voittaa.

 

Optimoitua ajankäyttöä

En suosittele laskemaan rimaa alemmaksi ilman hyvää syytä. Toivottomuuteen ei kannata vajota, jos ei pysty lukusuunnitelmamallin mukaisiin työmääriin.

Toisaalta ei kannata kuvitella, että voisit saada paremmat mahdollisuudet työskentelemällä vielä enemmän kuin lukusuunnitelmamallissa on esitetty. Malli on hyvin lähellä ellei täsmällisesti siinä lakipisteessä, jonka jälkeen enempi työskentely ei enää kannata.

 

Lukupäivien ei tarvitse olla maratooneja

Puheet 16 tunnin lukupäivistä harvoin tarkoittavat 16 tuntia tehokasta työskentelyä. Ne 16 lukupäivät sisältävät niin ikkunasta tuijottelua kuin kännykän räpeltämistä. Lukusuunnitelmamalli sisältää tehoviikkonakin alle 9 tuntia tehokasta työskentelyä. Tuo työmäärä on jaettu tosin pitkin päivää, jolloin ohjelmaa on 7.15–22.30. Opiskelupäivä kestää siis noin 15 tuntia, joista 6 tuntia on aivan muuta kuin lukemista.

Jos päivässä on 9 tuntia lukemista, niin vuorokaudesta jäljelle jää 15 tuntia. Tehokas opiskelu ei vaadi tuntien luku-urakoita. Parhaimpiin tuloksiin on mahdollista päästä varaamalla 100 % lukemiselle varattua aikaa 7–9 tuntia päivässä. Vapaapäiviäkin on varaa pitää hyvällä omalla tunnolla. Tosin vapaapäivinäkin on suotavaa kerrata edellisen päivän oppeja.

 

Varo! Saat sitä, mitä mittaat.

Sanonta “saat sitä, mitä mittaat” pitää usein paikkaansa oikeustieteelliseen lukemisessa. Jos mittaat sivuja, tulet lukeneeksi todennäköisesti paljon sivuja. Jos mittaat aikaa, saat kyllä paljon tunteja kasaan. Lopulta aika tai sivut eivät kerro paljoakaan siitä, kuinka paljon olet oppinut. Jurriksen valmennuskurssin ajanhallintaluennolla pureudutaan tämän mittaamiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseen.

 

 

Valikko