Aineistotehtävään vastaaminen

Miten vastata oikeustieteellisen valintakokeen aineistotehtävään?

Aineistotehtävien tarkoituksen on tuoda kokeeseen lisää aikapainetta ja testata hakijan kykyä soveltaa valintakoekirjallisuuden tietoa muuhun aineistoon. Aineisto yleensä täydentää valintakoekirjallisuuden aiheita luontevasti. Joskus kytkentä on löyhempi.

Tyypillinen aineisto

Ennakolta ei voi tietää millaista aineistoa on luvassa. Historian perusteella voidaan ennustaa alustavasti, millaista aineisto oikeustieteen valintakokeessa voi olla.

  • Lakeja (EU-lait ja kansalliset lait)
  • Sopimuksia
  • Lainvalmisteluasiakirjoja (hallituksen esityksiä, valiokuntien mietintöjä ja lausuntoja)
  • Tuomioistuimen ratkaisuja
  • Lehtiartikkeleita

Aineisto – tehtävätyyppinä

Aineisto tehtävätyyppinä yhdistyy usein monivalintoihin, esseeseen tai oikeustapauksiin. Oikeustapauksiin voidaan antaa esim. laki, jota pitää soveltaa tapaukseen. Monivalintaan liittyy usein laajahko aineisto, josta on löydettävä oikeat vastaukset.

Aineistotehtävään vastaaminen

Aineistoa ei ole yleensä tarkoitettu luettavaksi kokonaan, ellei aineisto ole vain muutaman sivun mittainen. Silloinkin lukeminen on enemmän silmäilevää kuin syvällistä lukemista. Aineistosta on tarkoitus etsiä tietoa vastauksen tueksi.

Aineiston tyypistä riippuu, mistä tieto löytyy. Pääsääntöisesti tieto löytyy suhteellisen helposti, jos keksii ratkaisun avaimen tehtävän ratkaisemiseksi. Aineiston laajuus aiheuttaa luonnollisesti lievää paniikkia. Paniikkiin ei ole syytä. Aineistotehtävään yleensä löytyy ratkaisun avain.

Lue ohjeet essee vastamiseen, monivalintoihin vastaamiseen ja oikeustapauksiin vastaamiseen.

Mahdollisia ratkaisun avaimia aineistotehtävään

Usein aineistotehtävä ratkeaa varsin yksinkertaisesti. Idea pitää vain onnistua keksimään niin, ettei tehtävään käytä kuitenkaan liikaa aikaa. Mahdollisia ratkaisun avaimia ovat:

  • Aineistotehtävä on ratkaistavissa tiedolla, joka löytyy ensimmäiseltä sivulta, johdannosta tai muuten aineiston alusta.
  • Aineistotehtävä on ratkaistavissa tiedolla, joka löytyy lopetuskappaleesta, yhteenvedosta tai muuten lopusta.
  • Kysymyksessä on kysytty jotain asiaa, mikä löytyy aineistotehtävän väliotsikossa.
  • Ratkaisut kysymyksiin ovat usein nipussa. Salama osuu aineistotehtävässä usein samaan paikkaan. Lähistöltä voi löytyä vastaus myös muihin kysymyksiin.
  • Kysymykseen voi vastata usein myös pelkän valintakoekirjallisuuden perusteella. Aineisto voi olla vain hämäystä. Lue ensin kysymykset. Tutustu sitten vasta aineistoon.
  • KKO ja KHO ennakkopäätöksistä on ymmärrettävä, että niissä on aluksi selostettu tapahtumankulkua ja asian käsittelyä alemmissa tuomioistuimissa. Tiivistelmä on usein heti ratkaisun alussa. Ylimmän tuomioistuimen perustelut ovat usein mielenkiintoinen osa. Tuomiolauselma löytyy ratkaisun loppupuolelta, muttei usein aivan lopusta. Lopussa on mm. eri mieltä olevan lausunto.
  • Jos aineisto on laki, tehtävä on löytää sovellettavat pykälät. Heti aluksi kannattaa katsoa lain soveltamisala, että soveltuuko laki tapaukseen. Sen jälkeen lain otsikoita hyödyntämällä pyrkiä löytämään soveltuvat pykälät.
  • Jos aineistossa on korostettuja kohtia, ne voivat olla keskeisiä.

Aineistosta tulee siis muistaa. Selaa läpi johdanto, sisällysluettelo/otsikot ja lopetuskappale. Vastaukset löytyvät usein samasta kohtaan. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse aineistoa. Joskus aineisto on vain hämäys.

Monivalinnat

Monivalintoihin erityisesti pätee vielä muistutus, että kannattaa kiinnittää huomiota pieniin sanoihin, joilla merkitystä on voitu yrittää vaihtaa.

Ennen vuotta 2019 monivalintojen vähimmäispistemäärä oli nolla. Jos vähimmäispistemäärä on nolla, niin tämä tarkoittaa, että edes haastavaan aineistoon ei kannata jättää vastaamatta kokonaan. Arvauskin on taktisesti parempi. Jos aineisto on monivalinnoissa, se tarkoittaa siinä epäonnistuminen voi tehdä haastavaksi jatkoon pääsemisen. Vuoden 2019 valintakokeessa valintakokeen laatijat muuttivat linjausta. Vuoden 2019 monivalinnoissa vähimmäispistemäärä olikin miinus kymmenen pistettä. Arvaaminen vuoden 2019 kokeessa ei siis kannattanut, koska se olisi voinut syödä pisteitä muista tehtävistä.

Testaa ajanhallintaa

Aineistotehtävä on tiedonhaun ja luetun ymmärtämisen testi. Se laittaa usein myös soveltamaan kirjan tietoja.

Aineistotehtävän kanssa saa olla tarkkana ajankäytöstä. Aineistoon voi joutua joskus käyttämään enemmän aikaa kuin muihin tehtäviin. Painopiste ei saa siltin olla liikaa aineistossa.

Valikko