Lakimiehen arvio Oikeusguru-alkukilpailusta

Ensimmäinen Oikeusguru-alkukilpailu järjestettiin 6.11.2019. Alkukilpailu oli hieno mahdollisuus lukiolaisille päästä pohtimaan oikeudellisia kysymyksiä. Loppukilpailussa vielä kaksi parasta tullaan palkitsemaan opiskelupaikalla oikeustieteellisessä. Alkukilpailu mittasi mielestäni hyvin oikeustieteellisessä vaadittavia taitoja, joten kilpailua voidaan pitää jo tässä vaiheessa onnistuneena.

Tehtävät olivat pääsääntöisesti siis hyvin laadittuja. Vastaukset monivalintoihin pystyi useammassa tehtävässä päättelemään tuntematta lain sisältöä. 

Monivalintatehtävän kahdeksannessa kysymyksessä vastaukseen ei ollut tarjolla täysin oikeaa vastausta. Lähellä oikeaa vastausta oli kaksi kohtaa, joten “oikean” vastauksen päätteleminen ei ollut helppoa. Vaihtoehdoista lähimpänä oikeaa vastausta oli c ja d vaihtoehdot. Vaihtoehdot a ja b oli selvästi väärin. Kysymyksen taustalla on niin monimutkainen juridiikka, että tehtävän tietojen perusteella ei voida sanoa, kuinka paljon kuvia on laillista julkaista.

Tällaisen kysymyksen eksyminen kilpailuun, jossa jaossa on opiskelupaikkoja on harmillista. Kysymyksen pohtiminen on voinut viedä jonkun osallistujan osalta kohtuuttoman paljon aikaa. Kysymyksen jättäminen huomiotta tarkastuksessa olisi oikeudenmukainen ratkaisu, sillä kysymykseen oli mahdoton vastata täysin oikein.

Mielestäni kysymyksen eksyminen kilpailuun ei ole pelkästään huono asia, jos se herättää huomaamaan, kuinka moniulotteisia asioita juridiset kysymykset usein ovat. Kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan se riippuu tapauksessa. Siinä piilee juridiikan hienous. 

Katson tarpeelliseksi avata kysymyksen taustoja, jotta kysymyksestä ei syntyisi virheellistä käsitystä. Oikeusguru-alkukilpailun kahdeksas monivalintakysymys kuului:

“8. Lukiolaisten Mirjamin ja Kalevin seurustelusuhde on päättymässä. Mirjami haluaisi koostaa suositulle Instagram-tililleen kuvia heidän hyvistä ja huonoista hetkistään. Kalevi kuitenkin ilmoittaa, ettei kuvia hänestä saa julkaista. Mirjami päättää julkaista niin paljon kuvia kuin lainsäädännön mukaan on mahdollista. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?

a) Mirjami voi julkaista kaikki haluamansa kuvat, myös intiimimmät, sillä hän on omasta mielestään kysynyt luvan kuvaushetkellä. 

b) Mirjami voi julkaista Kalevista myös kuvia, joissa tämä on alusvaatteissa tai näyttää jostain syystä hölmöltä. Kuvien ottajana Mirjamilla on juridinen oikeus päättää niiden julkaisusta. 

c) Mirjami voi julkaista kuvia itsestään ja Kalevista julkisilla paikoilla, kuten koulun juhlissa tai uimarannalla otettuja kuvia. Lisäksi hän voi julkaista itsestään mitä kuvia haluaa.

d) Mirjami ei voi julkaista mitään kuvia Kalevista, koska Kalevilla on perusoikeuksien mukainen oikeus kieltää julkaisemasta niitä.”

Lähde: Oikeusguru 2019 (Lakimiesliitto)

Oikeaksi vastaukseksi ilmoitettiin vaihtoehto c. Annetun tapauskuvauksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että vaihtoehto c pitää paikkaansa. Tehtävän taustalla oleva juridiikka on niin monimutkainen, että ilman tietoa kuvien tarkemmasta sisällöstä, kuvien ottajasta ja mahdollisesta oikeuksien siirrosta ei voida sanoa vaihtoehdon c:n pitävän paikkaansa.

Tehtävässä on kaksi keskeistä ongelmaa: 1) kuvien valokuvaajaa ei kerrota 2) ei ole mahdollista ottaa kantaa sisältävätkö kuvat Kalevin yksityiselämää loukkaavaa sisältöä.

Kuvien valokuvaajaa ei kerrota

Tapauskuvauksessa ei kerrota kenen ottamia kuvia Mirjami haluaa koostaa Instagram-tililleen. Kuvat Mirjamin ja Kalevin yhteisistä hetkistä voivat olla siis sekä Mirjamin ottamia että jonkun muun henkilön ottamia (esimerkiksi Kalevin tai ammattivalokuvaajan).

Vastausvaihtoehdon b:n maininta siitä, että kuvien ottaja on Mirjami viittaa vain kuviin Kalevista, joissa tämä on alusvaatteissa tai näyttää jostain syystä hölmöltä. Tästä maininnasta ei voi vetää johtopäätöstä kaikki kuvat Mirjamin ja Kalevin yhteisistä hetkistä olisi Mirjamin ottamia. Mirjamilla saattaa hyvin olla hallussaan Kalevin lähettämiä kuvia Mirjamin ja Kalevin yhteisistä hetkissä.

Vastausvaihtoehdossa c ei rajata millään tavalla sitä, kenen ottamista kuvista on kyse. Kyse voi olla siis myös Kalevin ottamista kuvista, jolloin Kalevilla on tekijänoikeuslain mukainen oikeus kieltää Mirjamia julkaisemasta Kalevin ottamia valokuvia. Mikäli Kalevi on antanut aiemmin luvan hänen ottamien kuvien julkaisuun, tätä lupaa seurustelusuhteen päättyminen ei lähtökohtaisesti katkaise. Kuvien oikeuksien siirron yhteydessä on voitu tosin sopia luvan päättymisestä. Pelkkä kuvien lähettäminen ei tarkoita, että Kalevi olisi myöntänyt oikeuden jakaa kuvia.

Mitä kuvia Mirjami saa julkaista tekijänoikeuslain perusteella?

Mirjami saa julkaista kuvia, joihin hänellä on tekijänoikeus ja/tai lähioikeus. Valokuvaamalla Mirjamille syntyy automaattisesti oikeus valokuvaan. Lähes aina kyseessä on valokuvaajan lähioikeus, koska valokuvia suojataan vain harvoin tekijänoikeuden perusteella Suomessa. Valokuvaajan lähioikeudesta säädetään myös tekijänoikeuslaissa. Oikeudenhaltijalla on yksinoikeus määrätä valokuvan julkaisemisesta mm. Instagramissa. 

Valokuvaaja voi siirtää oikeudet sopimuksella jollekin toiselle. Mirjami on voinut saada sopimuksen perusteella oikeuden julkaista toisen ottaman valokuvan. Sopimus voi olla myös suullisesti annettu lupa.

Mirjami saa julkaista valokuvan muuttamattomana, jos hänelle on annettu siihen lupa. Mirjami ei kuitenkaan saa tehdä muutoksia valokuvaan koostetta varten ellei valokuvaaja ole nimenomaisesti myöntänyt tällaista oikeutta.

Valokuvaajan antamassa lisenssissä voi olla paljon erilaisia ehtoja. Yhdenkin ehdon rikkominen voi tarkoittaa, että lisenssin saaja ei voi vedota lisenssiin. Lisenssi voi esimerkiksi vaatia, että valokuvaajan nimi on mainittava valokuvan yhteydessä. Mikäli nimeä ei mainitse, lisenssi voidaan katsoa rauenneeksi. Tällöin kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus.

Valokuvaajan lähioikeus tai tekijänoikeus valokuvaan ei usein riitä siihen, että valokuvan saa julkaista. Valokuvan kohteeseen voi kohdistua esimerkiksi jonkun muun henkilön tekijänoikeus tai kuva voi loukata tunnistettavan henkilön yksityisyyttä.

Tässä tapauksessa tulee arvioitavaksi myös henkilön yksityiselämän suojaa koskevat kysymykset. 

Loukkaako valokuvat Kalevin yksityiselämän suojaa?

Valokuvat, joista henkilö on tunnistettavissa, voi loukata tämän henkilön yksityiselämän suojaa. Julkisella paikalla lähtökohtaisesti saa kuvata. Kuvien julkaisussa on kuitenkin otettava huomioon yksityiselämän suoja.

Jos valokuvan levittäminen on siinä esiintyvälle omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa, voi kyseessä olla rikos. Tarkastelussa merkityksellistä on kuvien sisältö sekä Instagram-tilin yksityisyysasetukset ja seuraajien määrä. Tehtävässä ollut maininta siitä, että tili on suosittu, viittaa siihen, että seuraajia oli merkittävä määrä.

Mikäli Mirjami haluaa varmistua, ettei hän loukkaa Kalevin yksityiselämän suojaa, hänen tulisi pyytää lupa niiden valokuvien julkaisemiseen, missä Kalevi esiintyy tunnistettavasti. Tässä tapauksessa erityisesti kuvat Kalevin ja Mirjamin huonoista hetkistä voivat olla sellaisia, joiden julkaiseminen mahdollisesti loukkaa Kalevin yksityiselämää. Kalevi on tapauksessa evännyt luvan, joten Mirjami ei voi varmistua siitä, etteikö kuvien julkaiseminen voisi loukata Kalevin yksityiselämää.

Yksityiselämän suoja pohjautuu perustuslakiin. Yksityiselämän suoja ei ole ehdoton, vaan sitä punnitaan suhteessa sananvapauteen. Julkisuuden henkilöillä yksityisyyden suoja on kapeampi kuin tavallisilla ihmisillä.

Kalevin mahdollisuus puuttua yksityiselämän suojan perusteella Mirjamin valokuvien julkaisuun riippuu kuvien sisällöstä. Tällaista oikeutta ei voi sulkea täysin pois. Ei voida tehdä kuitenkaan johtopäätöstä, että laki mahdollistaa Kaleville aina oikeuden perusoikeuksien perusteella puuttua sellaisten kuvien julkaisuun, missä hän esiintyy (esimerkiksi julkisella paikalla otettuun valokuvaan, jossa Kalevi esiintyy takaapäin kuvattuna hahmona).

Seurustelusuhteen päättymiseen liittyvän päivityksen yhteydessä ollaan hyvin lähellä tilannetta, jossa sisältö loukkaa yksityiselämää. Vastausvaihtoehdon d ehdottoman sanavalinnan “ei voi julkaista mitään” perusteella vastausvaihtoehtoa on pidettävä vääränä. Laki ei ole niin yksiselitteinen, että siitä voitaisiin tehdä suoraan tällainen johtopäätös.

Tehtävän oikeudelliset ratkaisuperusteet

Suomessa oikeudet valokuvaan voivat perustua joko tekijänoikeuteen tai valokuvaajan lähioikeuteen. Tekijänoikeuslain 1 §:n 1 momentin mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. Jotta valokuvan voidaan katsoa olevan valokuvateos, sen tulisi ylittää teoskynnys. Valokuvan pitäisi olla riittävän itsenäinen ja omaperäinen saadakseen suojaa tekijänoikeuden perusteella. Suomessa valokuvan teoskynnys on korkea. Valokuvia suojataan vain harvoin tekijänoikeuden perusteella.

Tekijänoikeuslaista löytyy kuitenkin pykälä, jonka perusteella tavalliset valokuvat saavat suojaa. Tekijänoikeuslain 49 a §:n 1 momentin mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna: 1) valmistamalla siitä kappaleita; 2) saattamalla se yleisön saataviin. Tämä niin sanottu valokuvaajan lähioikeus eroaa tekijänoikeudesta muun muassa sillä, että tekijänoikeuslain 49 a §:n 2 momentin oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Tekijänoikeudella suojattujen valokuvien suoja-aika on pidempi. 

Valokuvaajan lähioikeuteen sovelletaan tekijänoikeuslain 49 a §:n 3 momentin mukaan mitä 2 §:n 2–4 momentissa, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 7–9, 11 ja 11 a §:ssä, 12 §:n 1 ja 2 momentissa, 13 ja 13 a §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 15, 16 ja 16 a–16 e §:ssä, 17 §:n 1 momentissa, 17 a §:ssä, 17 b §:n 1–5 momentissa, 17 c, 17 d ja 18 §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 20, 22 ja 25 §:ssä, 25 a §:n 1 ja 2 momentissa sekä 25 b, 25 d, 25 f–25 i, 25 l, 26, 26 a, 26 b, 27–29, 39, 40, 40 c, 41 ja 42 §:ssä säädetään. Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen.

Oikeudet valokuvaan kuuluvat siis kuvan ottajalle. Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta saattamalla se yleisön saataviin. Tällä kohdalla tarkoitetaan muun muassa valokuvan jakamista Instagrammiin. Valokuvaajan ei voida katsoa luovuttaneen tekijänoikeutta pelkästään sillä perusteella, että valokuvaaja on lähettänyt kuvan. Tekijänoikeuslain 27 §:ssä säädetään tekijänoikeuden luovuttamisesta. Tätä pykälää sovelletaan myös valokuvan lähioikeuden luovuttamiseen. Tekijänoikeuslain 27 §:n 2 momentin mukaan kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tekijänoikeuslain 27 § mahdollistaa kuitenkin valokuvan oikeuksien luovuttamisen kokonaan tai osittain. 

Mikäli valokuvaaja ei ole nimenomaisesti luovuttanut kokonaan tekijänoikeutta tai antanut lupaa kuvan julkaisuun, niin valokuvaajalla säilyy kielto-oikeus. Jos valokuvaaja on luovuttanut julkaisuoikeuden, pitää tarkastella sopimusta (lisenssiä) tarkemmin. Lisenssi voi raueta joissain tapauksissa.

Huomioon on otettava myös tapaukseen mahdollisesti soveltuvat tekijänoikeuden rajoitukset ja poikkeukset. Tähän tapaukseen poikkeukset ja rajoitukset soveltuvat heikosti.

Tässä tapauksessa ei voida sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että kuvien oikeudet voivat kuulua myös Kaleville. Jos Kalevi on valokuvaaja, hän lähtökohtaisesti omistaa oikeudet valokuvaan. Oikeudenhaltijalla on oikeus kieltää kuvien julkaiseminen tekijänoikeuslain perusteella. Näin ollen Kalevilla saattaa siis olla oikeus kieltää Mirjami julkaisemasta tekijänoikeuslain perusteella Kalevin ottamia selfie-kuvia sekä Kalevin ottamia kuvia mm. pelkästään Mirjamista.

Toinen oikeudellinen kysymys, mitä tehtävänannossa ei oteta huomioon on julkisella paikalla otetun valokuvan julkaiseminen. Tehtävässä sekoitetaan oikeus julkisella paikalla valokuvaamiseen ja oikeus julkisella paikalla otettujen kuvien julkaisuun. Lähtökohtaisesti valokuvaaminen on sallittua julkisella paikalla ellei sitä ole erikseen kielletty. Kysymys siitä, onko julkisella paikalla otetun valokuvan julkaiseminen sallittua vai ei, ratkeaa punnitsemalla kahta perusoikeutta. Vastakkain ovat perustuslain 10 §:n yksityiselämän suoja sekä 12 §:n sananvapaus. 

PL 10 §: Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. 

Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.

PL 12 §: Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Yksityiselämän suoja koskee kotirauhan lisäksi myös yksityiselämää, kunniaa ja henkilötietoja. Rikoslain 24 luvun 8 §:ssä säädetään tarkemmin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.

Instagramissa on mahdollista levittää lukuisten ihmisten saataville toisesta kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Perustuslain yksityiselämän suoja antaa mahdollisuuden puuttua valokuvan jakamiseen rikosoikeuden kautta. Arvioinnissa on otettava huomioon 24 luvun 8 §:n 2 momentin ja 3 momentin seikat.

Tässä tapauksessa ei voida poissulkea sitä, että kuvat Mirjamin ja Kalevin heidän hyvistä ja huonoista hetkistään olisi sellaisia, että ne eivät voisi loukata yksityiselämää. Erityisesti maininta huonoista hetkistä viittaa siihen, että valokuvat voisivat loukata yksityiselämää.

Vastausvaihtoehto d on lähellä oikeaa. Vaihtoehto d ei ole kuitenkaan täysin oikein. Mirjami voi julkaista ilman seuraamuksia Kalevista sellaisia valokuvia, jotka eivät loukkaa Kalevin yksityisyyttä. Se on tapauskohtaista, milloin rajan voidaan katsoa ylittyneen. Merkitystä voidaan antaa myös sille, kuinka paljon seuraajia Instagram-tilillä on. Voidaan kuitenkin sanoa, että Mirjamin on riskialtista julkaista valokuvia Kalevista ilman tämän suostumusta suositulla Instagram-tilillä.

Yhteenveto

En usko kilpailun kärsineen merkittävästi monivalintatehtävän kahdeksannen kysymyksen virheestä. Kysymys siitä, millaisia kuvia saa julkaista on juridisesti haastava. Hyvien tapojen mukaista on varmistaa, että kuvan julkaiseminen on kaikille kuvissa tunnistettavissa esiintyville vähintään ok. Sellaisessa tapauksessa, että joku vastustaa julkaisua, julkaisusta kannattaa pidättäytyä. Vaikka oikeudellisesti tarkastellen julkaisu ei olisikaan väärin, niin se ei tarkoita sen olevan hyvien tapojen mukaista.

Tässä tapauksessa vastoin Kalevin tahtoa julkaistut kuvat hänestä ovat harmaalla alueella. Kuvia näkemättä ei ole mahdollista arvioida, onko kuvien julkaisuun estettä.

Niko Puranen

Lakimies, valmennuskurssiopettaja Jurris.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.

Valikko