Niko Puranen, juristi

Juristi (OTM) | lupalakimies | kouluttaja | Brändisuojaaja

Olen Niko Puranen. Opetan, kuinka rakennat suojatun tuotebrändin.

Suojatut tuotebrändit eivät synny sattumalta. 

Löydyn Instagramista @puranennet. Ylläpidän myös tiliä @oikeustiedecom.

@JURISTINIKO on uusi TikTok-kanavani.

Osakassopimusopas

Osakassopimus on kahden tai useamman yhtiön osakkaan välinen vapaamuotoinen sopimus, jolla sovitaan keskeisistä yhtiön toimintaan liittyvistä käytännöistä.

Tavaramerkin rekisteröinti

Tavaramerkin rekisteröinti auttaa suojaamaan brändiäsi. Tavaramerkin avulla saat yksinoikeuden rekisteröityyn tavaramerkkiin sen suoja-alan osalta.

1. Yrityksen perustaminen

Tuotebrändin taustalla on yritys. Vakaalla pohjalla oleva yritys on menestyvän brändin kulmakivi.

Jo ennen yrityksen perustamista on mietittävä brändiä, koska toiminimi on olennainen osa brändäystä.

Ohjenuorat brändin rakentamiseen luodaan puolestaan osakassopimuksella.

Osakeyhtiön perustamispaketti. Rekisteröintimaksujen osuus 380 euroa. Palkkio rekisteröinnistä 216 euroa.

  • Perustamisilmoituksen täyttö
  • Yhtiöjärjestyksen laadinta mallilausekkeilla
  • Hallituksen pöytäkirja pankkitilin avaamiseen

Yksilöllisesti laadittu osakassopimus 5–6 sivua.

2. Tavaramerkin suojaaminen

Tavaramerkin suojaaminen on vahvasti suojatun tuotebrändin perusta.

Tavaramerkin tehtävä on erottaa tarjoamasi tuotteet tai palvelut vastaavista kilpailevista tuotteista tai palveluista.

Tavaramerkki on käytännössä yksinoikeus, joka antaa merkin haltijalle oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai samankaltaista merkkiä samojen tai samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden yhteydessä.

Suomalainen tavaramerkkihakemus nimelle, logolle tai sloganille.

 EU-tavaramerkkihakemus nimelle, logolle tai sloganille.

3. Yhteistyöstä sopiminen

Tavaramerkin suojaaminen on vahvasti suojatun tuotebrändin perusta.

Tavaramerkin tehtävä on erottaa tarjoamasi tuotteet tai palvelut vastaavista kilpailevista tuotteista tai palveluista.

Tavaramerkki on käytännössä yksinoikeus, joka antaa merkin haltijalle oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai samankaltaista merkkiä samojen tai samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden yhteydessä.

Suomalainen tavaramerkkihakemus nimelle, logolle tai sloganille.

 EU-tavaramerkkihakemus nimelle, logolle tai sloganille.

4. Riidanratkaisu

Tarjoan kustannustehokasta riidanratkaisua, jossa asiaan perehdytään huolellisesti aiheuttamatta turhia kustannuksia.

Olen luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, joka avustaa riitojen sovinnollisessa ratkaisussa ja tarvittaessa asian viemisessä tuomioistuimeen. Olen merkitty oikeusministeriön ylläpitämään oikeudenkäyntiavustajaluetteloon. Lekantti Oy:llä on voimassaoleva vastuuvakuutus oikeudenkäyntien hoitamista varten.

Asianajoa tuomioistuimessa

alk. 149 € tunti
  • Maksuton alkuneuvottelu ilman sitoumuksia (enintään 25 minuuttia videoneuvotteluna tai puhelimitse)
  • Oikeusturvavakuutuksen kattavuuden selvittäminen veloituksetta.
  • Ohjeistus oikeudenkäynnissä toimimiseen.
  • Huolellinen perehtyminen tapaukseesi ja eri riidanratkaisun vaihtoehtojen kartoittaminen.

Tekijänoikeuden loukkaaja on velvollinen maksamaan kohtuullisen hyvityksen sekä korvauksen muusta vahingosta. Loukkauksen ei tarvitse olla tahallinen, jotta hyvitysvelvollisuus syntyy. 

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko vaatimus kohdistettu oikeaan loukkaajaan?
  • Onko tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttö ollut sallittua lisenssin perusteella?
  • Mikä on kohtuullinen korvaus loukkauksesta oikeuskäytännön valossa?
  • Onko teoksen käyttö ollut sallittua tekijänoikeuden rajoituksen tai poikkeuksen perusteella? (esim. sitaatti)
  • Onko loukkauksesta riittävästi todisteita?
  • Ylittääkö teos teoskynnyksen?

Tavaran kauppaan liittyvät erilaiset viivästys- ja virhetilanteet ovat yleisiä, mutta yleensä ne ratkeavat osapuolten välisillä neuvotteluilla. Tavaran virheen huomatessa on tärkeintä reklamoida virheestä mahdollisimman nopeasti, jotta oikeus vedota virheeseen ei raukea. Korvausvaatimuksen voi esittää myöhemmin, kun kustannusarvio on selvillä.

Juristin puoleen kannattaa kääntyä, jos virheen hyvittämisestä ei päästä osapuolten neuvotteluilla tulokseen. Juristi tuo neuvotteluihin oikeudellisesti perustellun näkökulman, joka yleensä edistää sovintoon pääsyä. Tarvittaessa asia on mahdollista ratkaista tuomioistuimessa tai muussa riidanratkaisun menettelyssä.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko virhe ollut tavarassa jo myyntihetkellä vai onko se aiheutunut ostajan toiminnan seurauksena?
  • Milloin vaaranvastuu on siirtynyt?
  • Vastaako tavaran kunto sopimusta ja muita ennen kauppaa annettuja tietoja?
  • Onko kyse kuluttajakaupasta?
  • Onko tavara tarkastettu ennen kauppaa?
  • Mitkä ovat seuraamukset virhe- ja viivästystilanteissa?
  • Kattaako vastuu välittömät ja välilliset vahingot?

Tavaramerkin haltijan on valvottava tavaramerkkiä, jotta yksinoikeus tavaramerkkiin säilyy. Toisinaan tavaramerkin käyttö voi olla oikeutettua mm. vertailevan markkinoinnin perusteella.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko kilpailijan käyttämä tavaramerkki sama tai samankaltainen kuin suojattu tavaramerkki?
  • Saako tavaramerkki suojaa, vaikka sitä ei ole rekisteröity?
  • Onko suojatun tavaramerkin käyttö sallittua esim. vertailevan markkinoinnin perusteella?
  • Onko tavaramerkkiä käytetty samankaltaisilla tuotteilla tai palveluilla?
  • Mikä on tavaramerkin suoja-alan laajuus?

Liikesalaisuuden loukkauksesta on kyse tilanteessa, jossa salassapitovelvollinen oikeudettomasti ilmaisee tai hyödyntää liikesalaisuutta. Salassapitovelvollisuus voi perustua suoraan lakiin tai sopimukseen otettuun nimenomaiseen salassapitoehtoon. Loukkaaja on velvollinen korvaaman kohtuullisen hyvityksen, vaikka sopimussakosta ei ole mainintaa sopimuksessa.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko liikesalaisuuden loukkaus ollut tahallinen?
  • Onko liikesalaisuuden ilmaisu ollut sallittua esimerkiksi sanavapauden perusteella?
  • Onko liikesalaisuus tullut muuta kautta julkiseksi?
  • Miten kauan salassapitovelvollisuus on sovittu pysyvän voimassa?
  • Mitä salassapitovelvollisuuden laajuudesta on sovittu?

Osakassopimuksen epäselvät ehdot ja sopimusten mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnit voivat johtaa riitaisuuksiin. Usein velvoitteiden tehosteena on sopimussakko. Sopimussakon lisäksi osakassopimusriidassa voidaan vaatia myös muuta korvausta aiheutuneesta vahingosta.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko sopimuksessa kohtuuttomia ehtoja?
  • Missä tilanteessa sopimussakko tulee maksettavaksi?
  • Millä hinnalla osakkeet ovat lunastettavissa?
  • Onko osakassopimus hyväksytty osapuolten välillä?
  • Onko kilpailukieltoa rikottu?
  • Onko salassapitoehtoa rikottu?
  • Onko rekrytointikieltoa rikottu?
  • Onko työskentelyvelvoitetta laiminlyöty?

Kuluttajariitojen ominaispiirre on, että kuluttajansuojalakia ja muita kuluttajan eduksi pakottavaa lainsäädäntöä sovelletaan asiaan. Usein asiassa pyydetään ensin ratkaisusuositusta kuluttajariitalautakunnalta. Jo kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn kannattaa valmistautua huolellisesti, jotta lautakunnalla on riittävät tiedot ratkaisusuosituksen antamiseen.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko sopimuksessa kohtuutonta tai suoraan lain nojalla mitätöntä ehtoa?
  • Onko kuluttaja aiheuttanut omalla menettelyllä virheen?
  • Mitä tietoja on annettu ennen kauppaa?
  • Onko sitova sopimus syntynyt?
  • Milloin virheilmoitus on tehty?

Työsuhderiidat liittyvät usein työsuhteen päättämisen perusteeseen. Työnantajan on aina voitava esittää lainmukainen syy työsuhteen päättämiseen. Epäselvät ehdot tai lainvastaiset käytännöt voivat myös johtaa erimielisyyksiin. Työsuhteen erityispiirteisiin kuuluu myös, että saavutetut edut voivat muodostua osaksi työsopimuksen sisältöä ilman varsinaista kirjausta.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko irtisanomiseen ollut asiallinen ja painava syy?
  • Onko työntekijä rikkonut työsopimuksesta tai lakiin perustuvia velvoitteitaan?
  • Onko työnantaja noudattanut lakisääteisiä velvoitteitaan?

Vahingonkorvausvaatimus voi perustua joko sopimukseen tai sopimuksen ulkopuoliseen vahinkoon. Sopimuksen ulkoisen vahingon korvaaminen perustuu vahingonkorvauslakiin, erityissääntelyyn ja ratkaisukäytäntöön.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko vahinko aiheutettu sopimussuhteessa vai sopimussuhteen ulkopuolella?
  • Soveltuuko erityislainsäädäntö tapaukseen?
  • Onko vahinko aiheutettu tuottamuksella tai tahallisesti?
  • Voidaanko vahingonkorvauksen määrää sovitella?
  • Soveltuuko tapaukseen työnantajan isännänvastuu?

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Mikäli sopimattomasta menettelystä aiheutuu toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinkoa, on syntynyttä vahinkoa mahdollisuus vaatia vahingonkorvauksena sopimatonta menettelyä harjoittaneelta elinkeinonharjoittajalta.

Elinkeinonharjoittajaa voidaan myös kieltää jatkamasta tai toistamasta menettelyä. Tuomioistuin voi tehostaa kieltoa uhkasakolla.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko sopimattomasta menettelystä aiheutunut korvattavaa vahinkoa?
  • Miten korvattavan vahingon määrä määritetään?
  • Onko elinkeinotoiminnassa käytetty totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua?
  • Milloin vertaileva markkinointi on sallittua?

Verkkotunnusriidoissa on kyse yleensä toisen suojatun nimen käyttämisessä verkkotunnuksessa. Vaatimuksen menestymisen kannalta on olennaista, että suojattu nimi on ollut ennen verkkotunnuksen rekisteröintiä.

Verkkotunnusriidan menettely riippuu siitä, mistä verkkotunnuksen päätteestä on kyse.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Mikä verkkotunnuksen pääte on riidanalainen?
  • Onko rekisteröity verkkotunnus identtinen toisen suojatun nimen tai tavaramerkin kanssa?
  • Muistuttaako rekisteröity verkkotunnus toisen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä?
  • Voidaanko osoittaa ilmeinen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus?
  • Onko verkkotunnuksessa kirjoitettu tahallaan väärin merkkejä (ns. typosquatting)?
  • Onko verkkotunnus siirretty toiselle taholle ilman käyttäjän suostumusta?

@JURISTINIKO

Seuraa TikTokissa @juristiniko

Niko Puranen

JURISTI (OTM) | LUPALAKIMIES | KOULUTTAJA | YRITTÄJÄ | WEB-KEHITTÄJÄ | BRÄNDISUOJAAJA

Yhteystiedot

Lekantti Oy

Ota yhteyttä

Saat vastauksen niin pian kuin se on vain inhimillisesti mahdollista.